Itsenäisyyspäivä ja mietteitä omasta elämästä

Itsenäisyyspäivä, millaisia mietteitä se sinussa herättää? Mietin eilen lenkillä, mitä itsenäisyyspäivä merkitsee minulle. Miten Suomen itsenäisyys on vaikuttanut elämääni? Mitkä asiat ovat tärkeitä minulle ja mitä asioita arvostan. Millainen minusta on tullut. Tässäpä muutamia minulle tärkeitä asioita satunnaisessa järjestyksessä….

Perhe

Olen saanut elää rauhallisen ja turvallisen lapsuuden ja nuoruuden pienessä kylässä. Vanhempani olivat maanviljeliötä ja isäni teki lisäksi monenlaisia töitä metsässä. Minulla on yksi sisko, jonka kanssa vietimme lapsuutta välillä tapellen ja välillä hyvässä sovussa leikkien. Lapsuus oli onnellinen ja rauhallinen. Lapsuus juuri siinä perheessä onkin vaikuttanut moneen asiaan myöhemmässä elämässä ja millaisia asioita itse arvostan.

Tapasin mieheni vajaa 30 v. Sittenpä on vietetty rauhallista ja tasaista elämää ilman suurempia riitoja tai muita juttuja. Voin olla onnellinen tästä rauhallisesta kotielämästä, joka ei kaikille ole itsestään selvyys.

Lapsen saaminen ei aina ole myöskään aina itsestään selvyys, eikä se ollut meilläkään. Kymmenen vuotta odotettiin  ja nyt meillä on ollut jo 14 vuotta Maija. Toiveet on meillä Suomessa mahdollista toteuttaa…ainakin meidän kohdalla, onneksi.

Ruoka

Suomalainen ruoka on puhdasta ja monipuolista. Suomen maanviljelijät kautta aikojen ovat tehneet ison työn huolehtiessaan meidän ravinnonsaannista. Itse suosin kotimaista ja mielellään myös lähellä tuotettua ruokaa. Ostan aina suomalaista alkuperää olevia kasviksia, sillä tiedän aiemman hortonomi ammattinikin puolesta, että niitä on turvallista käyttää jo suomen tiukkojen lainsäädännön ja valvonta yms. asioiden takia.

Meillä ei saa käyttää torjunta-aineita miten sattuu, vaan nekin on tiukasti säänneltyjä. Suomalainen ruoka onkin monesti turvallisempaa, kuin ulkomainen ”luomutuote”. Meillä ei ole samoja hankalia tuholaisia, kuin lämpimissä maissa, jolloin myöskään torjunta-aineiden tarve ei ole niin suuri. Myös mm. kasvihunevihannesten torjunta hoidetaan nykyään suurelta osin biologisesti ilman torjunta-aineita.

Eläinten kasvatus on myöskin Suomessa hyvin säänneltyä ja vastuulliset tuottajat huolehtivat eläinten hyvinvoinnista. Liha ja maitotuotteet ovat myös takuulla turvallisia käyttää, jotka niitä käyttävät.

Suomen ruuan lisäaineiden käyttö on myöskin tarkkaan säänneltyä. Lisäaineet ovat myös  monesti tärkeitä tuotteiden säilyvyyden kannalta, mutta ne mitä käytetään pitää olla turvallisia meille. Jos katsoo E -koodeja tarkemmin, on osa niistäkin luonnon aineita.

Toivottavasti saamme pitää kotimaisen ruuan myös jatkossa ja osaamme arvostaa sitä riittävästi, että maanviljelijät voivat tuottaa myös sitä.

Suomen puhtaat marjat

Suomalaiset marja ovat meidän superfoodeja. Meidän ei tarvitse saada niitä ulkolaisista kaikenmaailman marjoista yms. Mennään metsään poimimaan puolukoita, mustikoita yms. tai jos ei päästä metsään kaupoista löytyy kotimaisia marjoja kyllä joka lähtöön. Ihan samoin kuin muutkin kasvikset suomalaiset marjat ovat myös terveellinen ja turvallinen vaihtoehto esimerkiksi ulkolaisiin hedelmiin tai marjoihin verrattuna. Meillä marjoja ei tarvitse poimia vilkasliikenteisten teiden varrelta tai saastuneilta alueilta. Meillä on puhdasta luontoa ja takuulla meidän luonnon marjat ovat puhtaampia, kun ulkolaiset vaikkapa keski euroopassa kasvaneet ”superfoodit.

Itse olen aina ollut kiinnostunut ja käytänkin marjoja paljon. Lapsuudessani saimme siskoni kanssa 4h mansikka palstan ja siitä myös vanhempani lisäsivät marjanviljelyä. Meillä viljeltiinkin aikoinaan kolmisenkymmentä vuotta mansikoita ja välillä muitakin marjoja. Nyt vanhemmillani ja itsellä onkin niitä hyvin omiksi tarpeiksi. Pomin myös marjoja aina metsästäkin kuten isänikin on tehnyt aina.

Luonto

Luonnon seuraaminen on minulle ollut tärkeää jo lapsesta lähtien. Suomessa on hienoja maisemia ja paikkoja, joissa on mukava liikkua. Suomen kasvisto on monimuotoista. Kun vain katselee vaikkapa pihapiirin tai lähialueen luontoa, löytyy monennäköistä kasvia, kukkia ja pikkupörrääjää puhumattakaan linnuista ja muista eläimistä. Joskus kannattaa otta suurennuslasi ja katsoa pieniä kasveja isonnettuna. Sieltäkin löytyy vaikka mitä nähtävää. Kun liikun ulkona räpsin usein myös valokuvia jutuista, jotka ovat mielestäni hienoja. Pelkkä voikukkakin, joka on oikeastaan monen inhoama rikkaruoho on kaunis. Ja kun katsoo sitä tarkemmin, niin siinä on monta hienoa yksityiskohtaa.

Metsä

Isäni on ollut aina innokas metsässä liikkuja ja tehnyt metsätöitä paljon, joskin nyt kunnon heikentyessä on pystynyt vähemmän siellä liikkumaan. Kuten isänikin olen itsekkin liikkunut metsässä paljon. Suomen metsät onkin meidän aarre verrattuna moneen maahan, joissa ei puustoa ole juuri ollenkaan. Nautin aina metsän rauhasta.

Kävin aikoinaan metsäkoulua vuoden, mutta kun en päässyt opistoon, jäi se ala. Vaikkakin varsinainen ammattinikin liittyi aikoinaan kasveihin, sillä minusta tuli hortonomi ja puutarhaopettaja.

Saimme muutama vuosi sitten siskoni kanssa vanhemmiltamme metsää ja nyt olemme opetelleet hoitamaan niitä isämme opastuksella. Tänä kesänä en valitettavasti päässyt jalka ongelmani takia metsän harvennus hommiin, mutta eiköhän ne odota ensi kevääseen ja sitten taas jatketaan niitäkin juttuja. Siellä näkee hyvin oman työn jäljen. Maijallakin on oma palstansa ja senkin hoitotöitä on odottamassa ensikesää. Toivottavasti Maijakin innostuu jossain vaiheessa metsäjutuista, kun aikuistuu.