VADELMAT KYPSYVÄT…

VADELMAT KYPSYVÄT…

Vadelmat kypsyvät jo Oulun korkeudellakin asti. Ravitsemusuositusten mukaan marjat kuuluvat suomalaiseen ruokavalioon. Marjoja kannattaa käyttää monipuolisesti. Marjat ovat kevyt vaihtoehto mm. herkutteluun. Esimerkiksi vadelmat sisältävät vain 48 kcal /100g.  Marjat sisältävät myös monipuolisesti vitamiineja ja kivennäisaineita.

Vanhemmillani oli vuosia sitten vadelmanviljelyä ja vadelmia myytäväksi asti. Kaikkia pensaita ei ole hävitetty ja ne ovat saanneet rauhassa villiintyä, eikä niitä ole enään hoidettu. Kävin tänään katsomassa löytyykö sieltä yhtään vadelmia ja ovatko jo kypsyneet. Löytyihän sieltä niin paljon etteivät mahtuneet omaan vatsaan vaan jouduin poimimaan pakasteeseenkin asti

Poimin marjat suoraan pieniin pusseihin ja huonot keräsin toiseen astiaan mehumarjoiksi. Vadelmat laitan pieniin pusseihin, jolloin pakasteesta voi ottaa pussin kerralaan ja sulattaa sen verran kun syö.

Poimiessa pidän pientä sankkoa mukana käsivarrella ja laitan siihen huonot marjat ja täydet pussit. Poiminnan jälkeen kaivelen pussit mehumarjojen seasta ja huonot marjat laitetaan omaan pussiin ja pakastimeen odottamaan mehun keittoa.

Tänä vuonna ei ole paljoa vadelmissa toukkia. Toukat ovat vattukuoriaisen toukkia jotka ovat vadelman yleisimpiä tuholaisia. Aikuinen kuoriainen munii vadelman kukkiin kukinta-aikana tai raakilevaiheessa. Jos niitä haluaa torjua, pitää vadelma ruiskuttaa kasvinsuojeluaineella jo nuppuvaiheessa. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä pitää ehdottomasti noudattaa tarkasti valmisteen käyttöohjeita, ettei marjoihin jää jäämiä torjunta-aineista. Meidän villiintyneitä pensaita ei ruiskuteta, koska niitä ei viljellä enään ammattimaisesti, eikä satoa myydä.

Meillä on vadelmien seassa myös mesivadelmaa, joka on mesimarjan ja vadelman risteytys. Maultaan lähes samanlainenen kuin vadelma. Saattaa olla hieman mesimarjan aromia. Kasvutavaltaan se on samanlainen kuin vadelma. Meillä mesivadelmat hajoavat poimittaessa helpommin kuin tavalliset vadelmat. Muita vadelmien sukulaiskasveja ovat mm. mesimarja ja jalomaarain. Mesimarjaa voidaan myös viljellä puutarhassa. Jalomaarain on puolestaan suomalaisen mesimarjan ja alaskanmesimarjan risteytys ja se on kasvutavaltaan mesimarjan tapainen matala kasvi.

Vadelman ravintoaineet löydät finelistä: Fineli

Lähteitä ja linkkejä:
Vattukuoriainen Luomu.fi
Mesivadelma /MTT
Mesimarja / Arktiset aromit

Hedelmän- ja marjanviljelyliitto
ravitsemusneuvottelukunta,ravitsemussuositukset

Mennään metsään

Milloin viimeksi kävit metsä lenkillä?

Metsässä voi liikkua monella tavalla. Aina ei tarvitse pitää kiirettä vaan voi nauttia metsän rauhasta kävelemällä tai hölkkäämällä metsäpoluilla.

Välillä voit hypätä polulta metsän puolelle ja nauttia luonnon rauhasta.

Oletko katsellut metsässä yläilmoihin? Metsästä löytyy hyviä katselupaikkoja vaikka makoilessa isolla kivellä tai sammalikossa kuivalla ilmalla.  (Muista punkki vaara)

Välillä voi tutkia maisemia vähän matalemmaltakin. Kyykistyminenkään ei tee pahaa.
Rauhallinen luonnon tutkiminen onkin hyvää palauttavaa liikuntaa raskaan liikunnan jälkeen ja mielikin kaipaa välillä ”palauttavaa harjoittelua”.

Metsässä liikkuessa on mukava seurata luonnon heräämistä keväällä ja alkukesällä.
Paluttavan harjoittelun lisäksi metsässä voi tehdä myös monipuolista fyysistä harjoittelua mm. tasapaino-, liikkuvuus- ja lihaskuntoharjoittelua sekä reipasta kunnon kohotusta ja vaikka HIIT- harjoittelua. Näistä lisää myöhemmissä julkaisuissa.