Mansikat alkavat pikkuhiljaa kypsymään vanhempieni pellolla. Alussa joudutaan aina ”tappelemaan” räkättirastaiden kanssa, kuka saa syödä ensimmäiset mansikat. Aikoinaan kun aloimme viljelemään mansikkaa teimme pellolle oikeita ”variksenpelättimiä” ja laitoimme kaikenlaisia heiluvia ja kiiltäviä muoveja tolppiin yms. Joinain vuosina soitimme pelolla radiota yötä päivää että räkätit eivät söisi mansikoita. Kävimme myös itse kiertelemässä pelloilla ja säikyttelemässä räkättejä ennenkuin varsinainen poiminta alkoi. Kun viljelypinta-alat kasvoivat, emme enään pelotelleet räkättejä vaan, räkätit häipyivät pelloilta, kun poimijat alkoivat siellä kiikkua enemmän ja viljelypinta-ala oli niin suuri etteivät linnut ehtineet syödä kaikkia.
Nyt kun viljelyä on vain enään omiin tarpeisiin ja pinta-alat pienempiä, emme halua ”antaa” marjoja räkäteille. Räkättejä voi torjua monella tavalla. Muutamia vuosia sitten maalasimme kiviä kirkkaan punaisiksi, joita laitamme mansikkapenkkeihin, jolloin linnut luulevat niitä kypsiksi mansikoiksi ja käyvät niitä nokkimassa. Kun linnut huomaavat etteivät ne ole syötäviä, niin ne jättävät osan oikeistakin marjoista maistamatta. Samoja kivejä on tänäkin vuonna jälleen pellolla.
Maalattuja kiviä kannattaa kokeilla, meillä ainakin toimii. Muita hyviä keinoja ovat mm. lelukäärmeiden roikkumaan laitto seipääseen. Cd-levyjä tai peilejä kannattaa myös kokeilla. Tällä hetkellä kypsyviä marjoja on vielä niin vähän, että pellolle ei ole viety muita kuin punaisia kiviä.
Päivitys juttuun 9.7.2016. Käärmeet ilmestyivät pellolle…
