Leipä, sunnuntain aamupala

Leipä, sunnuntain aamupala

JOULUKALENTERI

LUUKKU 1.

Kuinka kauan sinun joulusi kestää? 

Onko sinulla joulu kerran vuodessa vai onko se joka vuosi?

Miten syöt joulun ja uuden vuodenvälissä?

Miten syöt uudenvuoden ja joulun välissä?

Joulukalenteri 2019

Joulukalenteri 2019

Joulukalenteri 2019

Joulukalenterini löytyy tänä vuonna täältä blogistani, instasta ja FB:sta.

Voit osallistua 2x Detox aloituksen ja 2x tuotepaketinarvontaan FB:ssa Jouluaattoon asti sekä liikkeissäni Raahessa ja Kalajoella jouluun asti aukioloaikoina. Aukioloajat löydät www.outikolehmainen.fi sivuiltani tai voit soittaa 0400 895484.

Lisäksi FB:ssä päivittäin kalenterin julkaisujutussa lisäarvonta. Yllätyksiä luvassa.

Kalenterissa juttuja jouluruuista ja hekuista sekä joulun vietosta.. Mutta eipä paljasteta vielä enempää..

Joulukalenterri julkaistaan päivittäin n. klo 20.00

Repsahdus laihdutusmatkallani

Repsahdus laihdutusmatkallani

Repsahdus laihdutusmatkallani – taustaa

Repsahdus on monelle laihduttajalle tuttu juttu. Omilla aiemmilla ja nykyiselläkin laihdutusmatkoilla repsahduksia on sattunut välillä penempiä ja joskus totaallisia övereitä. Kerron tässä jutussa omia tuntemuksia viimeisestä repsahduksestani ja miten pääsin siitä jälleen eteenpäin. Nämä ajatukset ovat minun henkilökohtaisia juttuja laihduttajana.

Sain pidettyä painoni melko hyvin n. 5 vuotta viimeisen isomman laihdutuksen jälkeen.  Viime talvena 2019 alkoi paino nousta ja vanhoja syöntitapojani aiemmasta elämästäni alkoi tulla pikkuhiljaa lisää.

Keväällä, kun tilanne oli jo melko katastrofaalinen pyysin Annikaa  itselleni Valmentajaksi, koska en muuten saanut kilojani ja pieni tai välillä vähän isompi repsahdus alkoi olla joka viikkoista. Enimmillään painoni nousi jo 77 kiloon ja virallisen punnituksen mukaan aloittaessani laihdutuksen painoin 76,4kg. Parhaimmillaan nyt syksyllä painoni oli jo pudonnut epävirallisen punnituksen mukaan keväästä n. 16-17 kg eli maagisen 60kg rajan alapuolelle juuri ja juuri. Sen jälkeen lähdin Cambridgen Bootcampille ja siellä menikin suunnitelmien mukaan ja söin ei ihan suunnitelmien mukaan vain matkustuspäivinä alussa.  Tämänkertaisen laihdutuksen aikana olen selvinnytkin yllättävän vähillä repsahduksilla. Muutama päivä reissun jälkeen tulikin sitten tämä viimeinen ja pahin repsahdus eli kunnon överit.

Alta pääset lukemaan minun vanhan laihdutustarinani sekä tarinan, jossa kerron miten söin silloin ennen yli 30kg isompana ja miten sain pidettyä ne surulliset saavutetut kilot..

Alla olevassa kuvassa näkyy mitä on tapahtunut toukokuun 2019 alkaneen laihdutuksen ja alkusyksyn välillä. Kuvat on Valmentajani Annikan ottamia.

Repsahdus vai kunnon överit?

Repsahdus voi tarkoittaa laihdutusmatkallani pientä ylimääräistä vaikkapa leipää tai sitten kunnon övereitä, jolloin menee vaikka ja mitä. Eka repsahdus tällä kertaa tapahtui, kun tulin kotiin keskiviikkoiltana töistä väsyneenä. Parina päivänä reissun jälkeen oli ollut yllättäviä vastoinkäymisiä ja niiden selvittelyyn meni turhaa energiaa, ja olin ollut todella kiukkuinen, mitä harvoin olen.

Kun tulin illalla töistä kotiin, toiset lämmittivät makkaraa, jota minulla oli tehnyt mieli jo monta päivää.. Kun näin ja haistoin makkaran, en enään miettinyt vaan kaivoin jääkaapista maitoa ja aloin syömään makkaraa mitään järkevää ajattelematta. Oli tunne että nyt syön vaikka makkara söisi minut. Sen jälkeen tympäsi ja olin pettynyt itseeni ja päätin, että huomenna en syö mitää ylimääräistä ja torstai onnistuikin sitten hyvin. Tässä vaiheessa ajattelinkin, että pääsinpä helposti takaisin suunniteltuun tasoon reissussa aloitetulla Cambridge detoxilla.

Perjantaina iltapäivällä aloimme järjestelemään tyttäreni Maijan kaverisynttäreitä. Otin piirakoita uunista, jolloin alkoi tekemään mieli maistaa pieni pala ja muutahan se ei tarvikkaan sitten, vaan pienen palan jälkeen otin toisen ja seuraavan ja sitten koko piirakan ja siitähän se sitten lähti. VANHA MINÄ vuosien takaa palasi takaisin. Maistelin vähän kaikkea mitä oli tarkoitus laittaa lapsille. Suolaisten jälkeen maistoin keksiä, karkkia yms. Lapsille laitoin tarjolle myös vihanneksia ja hedelmiä, mutta en ottanut niitä, vaan kaikkea muuta ja lopulta olikin jo ähky olo. Illalla kun vieraat tulivat ja nostin kaikki pöytään, söin uusiksi, vaikka vanha ähky oli vieläkin iltapäivän jäljiltä.

Osa synttärivieraista jäi yöksi, joten Maija toivoi aamupalaksi lättyjä kaverisynttäreiden kunniaksi. En aikonut syödä niitä, mutta jatkoinpa syömistä silti. Söin siinä vaiheessa jo enemmän marjoja ja lätytkin oli tehty vähän terveellisemmistä raaka-aineista. (Kts vähän terveellisempi lättyohje) Repsahdus ei enään ollut niin paha kuin edellisenä päivänä. Päivällä lähdinkin sitten isäni kanssa puolukkaan. illalla syönti olikin jo lähes ”normaalin ihmisen” syöntiä, vaikka söinkin vähän ylimääräistäkin, mutta oikeaa ruokaa.

Mitä päässäni pyörii, kun repsahdan?

Repsahdukseen ei tarvi aina olla edes ”tekosyytä”, kuten nyt keskiviikon makkarasyönti lähti väsymyksestä, pettymyksestä ja kun toiset söi, niin oli helppo alkaa syömään siinä tilanteessa. Tuli vain tunne että nyt minä syön, vaikka mitä tapahtuisi, ja syön vain tämän kerran ylimääräistä, mikä ei kuulunut minun Valmentajani kanssa tekemääni suunnitelmaan.  Laihdutussuunnitelmaani olenkin kesän aikana noudattanut melko hyvin, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ja tuloksiakinhan on tullut todella hyvin. Ajattelin että se on vain tämä yksi makkararepsahdus ja matka jatkuu suunitellulla tasolla. KtsTaso-Ohjelmasta lisää

Perjantain synttärijärjestelyiden kunnon repsahdus ÖVEREILLE ei oikeastaan ollut mitään oikeaa  tai tekosyytäkään alkuaan. Aamun olin mennyt ihan niinkuin pitääkin. Kun otin piirakat uunista, se vain lähti, maistoin pienen palan, en aikonut ottaa enempää, mutta päässä vain ”naksahti” ja otin toisenkin palan ja lisää ja lisää..  Siinä vaiheessa alkoi ajatuksiin tulla  syöntiä puolustavia ajatuksia. Pitääkö minun olla vieläkin tiukkana syönnin suhteen? Olenhan jo saanut reilusti painoa pois ja olo on jo ihan eri kuin keväällä. Samalla iski totaallinen kyllästyminen laihdutukseen. Pitääkö minun vielä jatkaa, enkö voisi kuitenkin jo syödä enemmän. Mitä se yksi päivä tai viikonloppu merkitsee lopulta. Alanko tasapainoileen ja jätän laihdutuksen  kesken?

Kyllästymisen tunne laihdutukseen oli suuri siinä vaiheessa ja samalla oma pettyminen itseeni, kun en osannutkaan olla tiukkana, vaikka kevään jälkeen olen hyvin selvittänyt monet hankalat tilanteet esim. hotelli aamupalat, juhannuksen vieraille tarjoilut yms. Ehkä takana painoi vielä reissuväsymys ja kun viikolla oli ollut jo yksi penempi repsahdus, ja kun nyt tuli toinen lyhyen ajan sisällä, niin soppa oli valmis, ja tekosyitähän repsahdukselle saa kaivettua, jos haluaa….

Jatkoin edelleen syömistä, ja oma itseinho ja pettymys vain kasvoi ja kasvoi ja söin lisää. Tuli ähky ja maha oli aivan täysi, sillä nykyään maha täyttyy jo vähemmästäkin, kun en ole syönyt kesän aikana suuria annoksia. Tunne oli sama kuin silloin ennen isona tyttönä, kun söin todella usein itseni ähkyyn ja mitä vain kaapista sattui löytymään. Miksi otan lisää, sitä ei voi selittää. Käsi menee vain ottamaan ja ajattelen, että otan vaikka en saisi ja aina en edes ajattele mitään ja pää on ihan tyhjä. Aivan kuin katsoisin itse, kun toinen ottaa lisää, vaikka ottaja on minä itse. Tiedän että asiassa ei ole mitään järkeä ja itseinho ja pettymys tulevat sen jälkeen entistä pahempina, mutta otan vain siitäkin huolimatta. Onko se tapa joka on jäänyt niiltä vanhoilta ajoilta, kun söin paljon? Kun ajattelen, että en ennenkään pystynyt estämään itseäni ottamasta, niin en pysty nytkään. Kun ajattelen, että en pysty olemaan ottamatta, niin en varmasti todellakaan pysty. Onneksi olen pitkät ajat pystynyt pitämään jo itseni kurissa, mutta vanha minä yrittää sapotoida edelleen aina joskus ajatuksiani ja valitettavasti onnistuukin välillä.

Piti välillä mennä sohvalle makaanmaa, kun tuntui että halkean. Siinä vaiheessa, jo päätin että pidän viikonlopun taukoa laihdutuksesta ja päätän maanantaina miten jatkan, vaikka sunnuntaina oli meno Tanssii tähtien lähetykseen katsomaan ja tiesin että naama turvonneena ei ole mukava mennä.

Aiempina vuosina kun repsahdin ajattelin aina, että koska olen nyt syönyt enemmän, niin palaan huomenna tai maanantaina takaisin ruotuun. Nytkin tämä maanantai oli siellä odottamassa. Sitä ajattelee, että kun on mennyt pieleen saa mennä sitten kunnolla. Viime vuosina olenkin jo useinmiten osannut katkaista samana päivänä jo repsahduskierteen, enkä ole odottanut seuraavaa aamua tai maanantaita. Keväällä tämä vanha maanantaina palaan tapa alkoi jälleen palaileen takaisin ja silloinhan painoa alkoi tulemaan enemmän takaisin.

Myytit missä painossa olen alimillaan ja mistä en ole koskaan aiemmin päässyt alaspäin tuli taas eteen. Pari viikkoa sitten olin jo alimmillan mitä aikuisiälläni olen ollut. Se myyttinen 60kg:n raja meni rikki, juuri ennen aiempaa juoksutapahtumaa. Juoksutapahtuman jälkeen lähdinkin seuraavana päivänä Bootcampille. Matkustuspäivänä aioinkin syödä, mutta söin vähän liikaa, mutta ei mitään övereitä. Söin kuitenkin sen verran, että paino nousi ja sen jälkeen en ehtinyt päästä ihan samaan lukemaan, vaikka reissussa ekana aamuna aloitimme Cambridgen Detoxin ja se meni tuohon kertomaani repsahdukseen asti hyvin.

Aiempia repsahduksiani on sattunut myös juuri reissun jälkeen. Reissu on saattanut mennä todella hyvin, mutta sen jälkeen homma on lähtenyt lapasesta. Ja näinhän siinä nytkin lopulta kävi. Reissuista palaamista pitää tulevaisuudessa harjoitella ja saada niitä onnistumisen kokemuksia lisää vielä. Onneksi monta onnistunutta palaamista on jo ollutkin.

Mitä repsahduksesta seurasi?

Ekan makkara repsahduksen jälkeen aamupaino jymähti paikoilleen ja isomman pitemmän repsahduksen jälkeen painoni nousi melkein 4 kg. Se ei tietystikkään kokonaan ole läskiä, vaan turvotusta sekä paljon ruokaa vatsassa. Vaikka maanantaina palasin ruotuun, ei paino laske heti, siinä menee helposti viikko. Tällä kertaa söin kuitenkin toisenakin päivänä reilusti, niin varmasti itse läskiäkin tuli ainakin kilo jos ei toistakin. Yksi läskikilo on n. 7000kcal ja todennäköisesti söin sen määrän yli oman tarpeeni ja mahdollisesti enemmänkin, Kalorien saanti ei ollut edes vaikeaa. Herkkujen yms kaloreita löydät aiemmasta miten lihoin jutusta.

Olo lauantai- ja sunnuntaiaamuna oli kuin kunnon rapulassa, vaikka en ollut mitään ylimääräistä juonut. Pääkipeä ja kunnon pöhö sekä väsynyt, vetämätön olo. Turvotus kasvoissa (kts kuva alla) ja joka paikassa oli melkoinen, todella kunnon hiilaripöhö. Lauantaiaamuna tuntui etten saa silmiäni edes auki ja silmäpussit oli melkoiset vielä sunnuntai aamunakin, vaikka lauantain syönti ei ollut enään niin hirveää. Onneksi sunnuntaina turvotus naamasta ehti ennen Tanssii tähtien juttua laskea jonkin verran.

Perjantain jälkeen yöunet olivat huonot monta yötä. Perjantaina piti ottaa monta tyynyä ja nukkua pää ylempänä, ettei tavara mahasta nouse kurkkuun, mikä ongelma minulla muulloinkin on, jos syön paljon illalla. Niskat tuli huonosta asennosta kipeäksi.

Muita oireita övereistä oli monta päivää yleinen vetämättömyys, en saanut juuri mitään aikaiseksi. Aivan kuten silloin aikoinaan reilu kymmenen vuotta sitten yli 30 kg painavampana ja kevään ylipainon aikoihin. Lenkkeilykään ei kiinnostanut ja välipäiviäkin tuli useampi ja ne lenkit mitä tein oli lyhyitä.

Tietysti se yleinen morkkis epäonnistumisesta vaivasi pitkään myös ja itse säälissä on helppo rypeä. Kun epäonnistu, ottaa helposti lisää ja kierre oravanpyörässä on valmis. Repsahdusten jälkeen itsetuntokaan ei ole se paras, vaikkakaan nyt se ei mennyt niin alas, kuin se oli silloin vuosia sitten tai edes mitä se oli keväällä, kun aloitin nykyisen urakkani.

Keväällä häpesin, sitä että en saa itseäni kuriin, vaikka olen Valmentaja ja asiakkaani onnistuvat hyvin. Nytkin sitä miettii omia repsahduksia, pidän edelleen herkuista ja suolaisesta ja esim. grillimakkarasta tms. vähemmän terveellisestä. Luulisi että osaan nyt itse asiat Valmentajana, mutta en aina osaa ja sitten tulee repsahdus vaikkakaan ei enään niin usein. Paljon olen oppinut, mutta opittavaa on edelleen. Pitää välillä lohduttaa itseä, että minäkin olen ihminen, vaikka olen Valmentaja.

Kuvissa ensimmäisenä on lauantaiaamun hiilaripöhö kuva, kun yritin käydä lenkillä, muuta palasin melko pian takaisin. Pöhön kyllä näkee hyvin, vaikka hieman epäselvä kuva. Muut kuvat on otettu repsahduksia edeltäneellä viikolla Korfulla Cambridge Valmentajien Bootcampilla. Lippalakki kuva on tiistailta matukustuspäivän jälkeiseltä detoxin ekalta päivältä. Alemmat kuvat on otettu reissussa, kun detoksia takan jo useampi päivä.

Miten selvisin eteenpäin?

Nyt jälkeenpäin mietittynä, ehkä tämänkertainen repsahdus oli itselle hyvä opetus siitä, että en ole vielä valmis, vaan asioita on harjoiteltava edelleen. Sain kokea kantapään kautta jälleen mitä seuraa, kun teen kunnon repsahdus överit. Nyt taas muistan todella millaista oli olla silloin entisessä minässä, kun överit oli lähes jokapäiväisiä ja aina oli huono olo. Lauantaina repsahdusten jälkeen kaikessa itseinhossa rypeenä mietin mitä teen, haluako vanhan minän ja läskini takaisin? vai otanko itseäni niskasta kiinni ja jatkan laihdutusurakkaani  vai tyydynkö tähän nykyiseen painooni, joka ei vielä ole tavoitteessa, vaan siinä missä aiemmin olen juuri ja juuri käynyt enkä päässyt siitä eteenpäin.

Kävin mielessä läpi miinuksia, mitä tapahtuu, jos juttu jää kesken ja mitä hyötyä minulle on jos jatkan edelleen laihdutusta tavoitteeseeni. Tavoitteeseen pääsyä puolsivat esim. se että minulla on 11 v. tytär ja itse olen jo 54 v. Haluanko että terveyteni pysyy hyvänä pitkään ja näen Maijan kasvavan aikuiseksi ja näen mahdolliset lapsenlapsenikin vielä kasvavan. Haluan juosta tulevaisuudessakin ja toivon että jalkani kestävät vielä maratonin ensi kesänä. Mitä vähemmän painoa on sitä todennäköisempää se on.

Nykyisillä reisien leveyksillä en pysty tekemään joogasta aamutervehdyksen jalan siirtoja oikein. Koskaan en ole oppinut tekemään sitä, vaikka olen välillä yrittänyt harjoitella. Minua on aina hävettänyt, jos olen jossain jumpassa tms yrittänyt tehdä sitä,  eikä se ole onnistunut, kuten muilla. Yhtenä haaveena olisi myös oppia seisomaan käsillään vielä joskus. Siihenkin nykyinen painoni on vielä liikaa. Koska olen tietysti turhamainen nainen, haluan että vaattet varsinkin, reisistä istuisivat paremmin. Kevään tilanteeseen on edistystä jo tapahtunut paljon, mutta loppusilaus puuttuu vielä.

Olin pitkään 65kg:n molemmin puolin ja aina välillä kun paino on karannut, on se alkanut siirtyä lähemmäs 70kg ja keväällä kävi jo 77kg pahimmillaan. Nyt haluan päästä tilanteeseen, että vaikka paino vähän karkaisi välillä, pysyisi se aina alle 60 kg ja olisin selvästi aina normaalipainoinen. Tämä haave on nyt yhtenä tärkeänä osana plussista, joilla on merkitystä itselle. Haamuraja odottaa kunnolla alittamista.

Totuus on sekin, että minun pitää Valmentajana olla uskottava ja näyttää, että pääseen itse myös tavoitteeseen ja tulen jatkossa pysymäänkin sen lähellä. En usko että koskaan tulen olemmaan täydellinen ja joudun varmasti jatkossakin välillä tekemään Cambridge Taso-Ohjelma läpi tai uuden Detoxin, jota olenkin tänä kesänä harjoitellut. Uudelleen ohjelman alkuun palaamista olen tänä kesänä harjoitellut ihan tarkoituksella Valmentajani kanssa. Nyt minulla on työkaluja palata ennenkuin koko homma lähtee lapasesta.

Kun näitä asioita olin pohtinut lauantai-iltana, yhtäkkiä vain päätös jatkamisesta tuli! Motivaatio löytyi ja päätin etten luovuta, vaan menen kyllä maalin asti, vaikka se veisi jouluun asti. Päätin että teen vielä ”maanantait” eli aloitan Cambridge Detoxin alusta todellakin maanantaina. Lupasin vielä että saan lomailla sunnuntain Tanssii tähtien reissun ja sieltä takaisin palatessa maanantai aamuna aloitan, vaikka olen hotellissa yötä. Sunnuntaina otin Cambridge aterit mukaan ajomatkalle kohti Tanssii tähtien lähetystä. Söin ateriat ja kevyesti pari pientä ateriaa koko päivän ja illan aikana. Vaikka olin luvannut olla lomalla syöntien suhteen vielä sunnuntaina, söin kuitenkin oikeat ruuat niinkuin fiksutkin ihmiset.

Repsahdus tuli ja meni mutta matka jatkuu tavoitteeseen!

Maanantaina heräsin Lahdessa hotellissa motivaatiota täynnä. Tiesin että nyt päätös aloittaa Detox oli oikea päätös. En luovuta vaan jatkan tavoitteeseen.

Illan Tanssii tähtien live-lähetys oli mahtava ja se antoi uutta puhtia omaan juttuun. Vaikka naama oli lähetyksen aikaan vielä jonkin verran turvonnut ja painoakin oli tullut lisää, ei se haitannaut enään niin paljoa. Otimme meistä Cambridge Valmentajista kuvia. Kaikesta huolimatta oma kuvani onnistui. Ehkä se oli otettu hieman yläviistosta, niin näytin laihemmalta kuin todellisuus oli. Olin pukeutunut mustaan mekkoon ja korkkareihin, mikä tuntui itsestä hienolta studion säihkeessä. Kun postasin oman kuvan someen, sain peukkuja ja kommentteja, jotka vahvistivat itsetuntoani rutkasti ja antoivat uutta intoa mennä eteenpäin!!! Kiitos kaikille peukuttaneille, kommentoineille ja vielä jälkikäteen kasvotusten kommentoineille. Näillä jutuilla on minulla  laihduttajana todella suuri merkitys varsinkin repsahdusten jälkeen.

Intoa puhkuen pakkasin lahdessa aamulla tavarat, laitoin lenkkivaattet päälle ja kävin kesän ”perinne hotelliaamiaisen” syömässä. Pelkkää kahvia ja vettä. Aamiaisen jälkeen suuntasin Salpausselän rinteille lenkille ja sen jälkeen kohti kotia. Siitäpä se uusi Detox alkoi ja Cambridge ateriat maistui hyvin kotimatkalla.

Nyt on mennyt vajaa viikko yhdellä ihan pienellä repsahduksella, josta laihdutus on jatkunut ilman uutta repsahdusta. Tänään suuntaan jälleen kohti Helsinkiä ja uutta Tanssii tähtien lähetystä katsomaan, mutta nyt junalla. Cambridget lähtee tietysti mukaan.

Ennen lähetyksen alkua tapaan Helsingissä Valmentajani Annikan. Tiedän että ilman Valmentajaani en tule vielä selviämään, jos haluan päästä tavoitteeseeni. Meillä jäi Bootcamp reissulla sopimatta seuraava seurantakäynti ja repsahdushan se ehti välillä tulla. Ehkä se ei kuitenkaan ollut se syy repsahdukseen, vaan suurin syy oli minun oma pääni. Mutta uskon että silläkin oli oma merkityksensä kun ei ollut punnituspäivä tällä kertaa tiedossa. Ehdimme tehdä pikaisesti uutta suunnitelmaa reissusta lähtiessä, mutta se jäi vähän vaiheeseen. Omien asiakkaidenkin kanssa olen huomannut, että jos seuraava valmennuskerta jää sopimatta, voi homma lähteä lapasesta ja pahimmassa tapauksessa laihdutus loppuu siihen.

Minulla on nyt tehty uusi suunnitelma valmiiksi kalenteriin. Käyn maanantaina aloitetun detoxin vielä loppuun ja sen jäkeen otan viimeiset kilot Cambridge Kunto-ohjelmalla. Kunto-ohjelmalla viilaan laihdutuksen tuomat fyysiset muutokset kuntoon mm. ryhdin.

Työtä laihdutuksen loppuun viemisessä vielä on, mutta teen sen ja viimeistään jouluna olen 53kg eli suunilleen normaalin painon puolessavälin. Ja vaikka välillä tulisi pieni repsahdus ei se kaada koko hommaa, vaan jatkan edelleen kohti tavoitetta. Ennen joulua juoksen myös omaksi ilokseni puolimaratonin. Silloin kun juoksen sen, olen pudottanut puolikkaan maratonin verran. Jos kaikki menee hyvi, ensi kesänä juoksen kokonaisen maratonin. Onneksi niin paljoa ei ole pudotettavaa. Keäällä alkaneen laihdutuksen aikana elämääni on tullut jälleen lisää virtaa ja jaksan jälleen tehdä asioita joista pidän kuten hölkätä. Keväällä en jaksanut juosta puhumattakaan että olisin lenkkeillyt säännöllisesti. Kesän aikana aloitin hölkkäilyn ja nyt syksyllä olen pisimmillään hölkännyt jo 15 km ja osallistunut pariinkin 15-16 km:n juoksutapahtumaan. Keväällä en todellakaan uskonut, että kuntoni tulee lisääntymään näin nopeasti laihdutuksen edetessä. Haluanko pilata jatkossa repsahduksilla tämän kaiken saavutetun? En todellakaan!!!

Lopuksi vielä kuvassa elokuussa Rokuan Trail Runin 16km:n maaliin tulon jälkeen.

Viimeiset valmistelut, Sanna Lontooseen osa 4

Viimeiset valmistelut, Sanna Lontooseen osa 4

Viimeiset valmistelut

Viimeiset valmistelut ennen Sannan Lontoon matkaa! Sannan ja minä lähdemme Lontooseen ja Englantiin Maanantaina 12.11.2018. Sanna voitti matkan palkinnoksi vuoden Cambridge kasvo kisasta. Minä pääsen mukaan Sannan valmentajana. Matkan aikana on myös kansainvälinen Slimmer of the year -kisa, jossa Sanna edustaa Suomea. Matka lähestyy ja viimeinen viikko loppusuoralla ennen Sununtaina lähtöä kohti Helsinkiä.

Tällä viikolla onkin ollut vuorossa viimeiset viilaukset mm. kulmien laittoa, hiusten värjäysä, kynsien laittoa, iltapuvun laukun hankinta sekä Show time meikin teon harjoittelua. Onneksi Saimme apua useammalta Raahelaiselta alan asiantuntijalta/ yrittäjältä.

Hiukset ja kulmat

Alkuviikosta Sanna kävi Juhla Lumossa Hannalla hiusten värjäyksessä ja Päivillä kulmien laitossa. Samalla Päivi neuvoi Sannaa Show time illan meikkauksessa. Show time illallinen järjestetään Englannin reissun toiseksi viimeisenä iltana. Show time illassa kaikkien vieraiden toivotaan pukeutuvan joksikin musikaali yms. hahmoksi. Hahmot meillä onkin jo tiedossa. Niistä kerromme myöhemmin lisää.

Iltapuvun laukku

Iltapuku hankittiin jo hyvissä ajoin, mutta iltapukuun sopivaa laukkua ei vielä ollut valittu. Kävimme Raahen Nahkakulmassa valitsemassa iltapukuun sopivan laukun ja Helena Kallela opasti Sannaa laukun valinnassa. Sannalle mieluinen laukku löytyikin helposti. Nahkakulma lahjoitti laukun Sannalle Englannin reissulle.

Kynnet

Viimeiset viilaukset olivatkin sitten kynsien laitto. talossa, jossa toimistoni sijaitsee Juhla Lumon lisäksi myös Tmi Elina säily, joka tekee ripsiä ja kynsiä. Elina lupasi jo aiemmin lahjoittaa Sannalle ja minulle Englannin reissulle kynnet tai ripset. Valitsimme Sanna kanssa kummatkin kynnet.

Elina teki meille molemmille geelikynnet.  Saimme valita itse värit ja mahdolliset koristelut. Sanna halusi hopeanväriset kynnet, koska hänellä on viimeisen illan illallisella iltapuvun kanssa hopeiset korut. Itselle valitsin kultaa, koska minulla show time puvussa ja iltapuvussa on mukana kullan väriä.

Jännitystä on ilmassa, kun muutama päivä aikaa lähtöön ja viimeiset valmistelut alkavat olla tehty. Matkatavaroiden pakkaus ja muut lähtövalmistelut ovat nyt viikonloppuna ja sunnuntaina puolilta päivin lähdemme ajelemaan kohti Helsinkiä ja yövymme lentokentän vieressä Hiltonissa.

Maanantai aamuna klo 8.00 lennämme Englantiin. Yövymme Mercure London Bloomsbury Hotellissa Lontoossa. Maanantaina käymme mm. Hop on and Hop of – kiertoajelulla tutustumassa Lontooseen ja päivän päätämme perinteisellä englantilaisella pubi illallisella.

Tiistaina on vuorossa mm.  London Eye maailmanpyörä ja London Dungeon. Keskiviikkona käymme katsomassa illalla Mamma Mia Musikaalin.

Torstaina siirrymme Telfordiin, jossa olemme sunnuntaihin asti. Telfordissa onkuín sitten reissun huipennus eli Slimmer of the year kisa, johon Sanna osallistuu.

Perjantaina kisapaikalla on yhteistä päiväohjelmaa muiden kansainvälisten vieraiden kanssa. Illalla osallistumme Show time illalliseen, jossa pukeudumme valitsemiimme hahmo asuihin. Lauantaina onkin sitten vuorossa reissun huipennus, illalliset, jolloin Slimmer of the year voittaja julkaistaan.

Nyt jännäämme miten Sanna pärjää kisassa!! Sinäkin voit vaikuttaa äänestämällä Sannaa seuraavan linkin kautta:

Voit käydä lukemassa Sannan aiemmat Sanna lähtee Lontooseen jutut seuraavista linkeistä:
Suuret kiitokset Juhla Lumon Hannalle ja Päiville, Raahen Nahkakulman Helenalle ja Elina Säilylle, kun olette mukana sponsoroimassa Sannan kisa matkaa viimeisten viilausten merkeissä!!

Sannan matkan aiemmat sponsoroijat löydät Sanna lähtee Lontooseen aiemmista artikkeleista.

Kisakuvaus ja gaala – Sanna lähtee lontooseen osa 3

Kisakuvaus ja gaala – Sanna lähtee lontooseen osa 3

Kisakuvaus ja gaala – Sanna Lontooseen osa 3

Kisakuvaus ja gaala olivat syyskuussa Pietarsaaressa. Sannan kisakuvat otettiin marraskuussa alkavaan kansainväliseen Slimmer of the year kisaan. Suomen kisaan otimme kuvat itse, mutta kansainvälisen kisaäänestyksen kuvat otettiin virallisemmin. Olemme tehneet Sannan kanssa myös muita valmisteluita Englannin reissuun ja kisaan liittyen ja tässä artikkelissa kerron syys-lokakuun jutuista. Kisasta ja aiemmasta valmistautumisesta lisää aiemmissa julkaisuissa Sanna lähtee Lontooseen osa 1 ja osa 2

Kävimme Sannan kanssa Raahen Citykulmassa (Moda, Raahe) kokeilemassaerilaisia vaatteita kisakuviin. Modan Tuula Honkanen avusti Sannaa löytämään sopivia asukokonaisuuksia. Huomasimme, että vaateilla voi vaikuttaa paljon ulkonäköön ja korostaa erilaisia kohtia vartalossa. Sanna löysi nopeasti mieleiset housut, mutta yläosan valinta vei enemmän aikaa, mutta lopulta löytyi mieleinen pusero ja neuletakki.
Menimme syyskuun loppupuolella Sannan kanssa Suomen Cambridge Ohjelman Gaalaan, joka järjestettiin Pietarsaaressa. Ennen gaalan alkua Cambridge Ohjelman graaffikko/ kuvaaja Johannes Klemets otti Sannasta Kansainvälisen Slimmer of the year – kisakuvat. Kisakuva tulee viralliseksi kuvaksi kansainväliseen äänestykseen.
Gaalan juontajana oli Mikko Leppilampi ja tietysti mekin pääsimme Sannan kanssa Mikon kanssa samaan kuvaan.
Sanna valitsi aiemmin Englannin reissulle juhlapuvun, johon hän tarvitsee kunnon alusasun. Juhlapuvun valinnasta voit lukea lisää aiemmasta julkaisusta  Sanna lähtee lontooseen osa 2.

Sanna kävi kokeilemassa alusasua Siro Asussa Piian avustuksella. Ei kuitenkaan otettu alusasusta kuvaa… Verhot on tiukasti edessä. Kunnon alusasulla saadaan Juhlapukuun se loppusilaus. Pia / Siro Asu lähti myös mukaan ponsoroimaan alusasulla Sannan palkinto- / kisamatkaa Englantiin.

Englannin reissun toiseksi viimeisenä iltana on illallinen, johon osallistumme kaikkien muiden kisaajien ja kisavieraiden kanssa. Illalliselle on toiveena, että kaikki pukeutuvat jonkin musikaalin tai näytelmän hahmoksi.

Kävimme Sannan kanssa Raahen teatterilla hakemassa inspiraatiota show time pukuun. Teatterin Kati Kastelli avusti meitä. Tutkimme Katin ja Sannan kanssa teatterin vintiltä erilaisia asuja.

Saimme teatterilta lainaan pukuja Showtime iltaan, mutta myöhemmin kerron lisää mitä hahmoja meistä tulee.

Tässäpä oli pieni päivitys, mitä on tapahtunut Sannan ja minun matkaan liittyen nyt syksyn aikana.

Nyt kirjoitushetkellä on matkalle lähtöön aikaa vajaa 2vk ja jännitystä alkaa olla jo ilmassa. Matkaan lähdemme Raahesta 11.11.2018 ja lentokone lähtee Helsingistä maanantaina 12.11.2018 klo 8.00.

Tällä hetkellä on menossa kansainvälisen Slimmer of the year – kisan virallinen äänestys. Käy äänestämässä Sannaa!!! Katso ja kuuntele myös hauska piirrosvideo Sannan tarinasta. Video löytyy englanninkielisen tarinan puolivälistä.

Seuraa matkamme edistymistä täältä blogistani ja somesta.