Varma kevään merkki on ulkomaisen parsan saapuminen kauppoihin.
Mielestäni parsa on parhaimmilaan keitettynä tai höyrytettynä ilman ylimääräisiä mausteita.
Kuvassa keitettyä parsaa, kurkkua, paprikaa, grillattua broileria ja grillissä kypsennetty perunakasvis nyytti.
Parsakeitto
Kuvan parsakeitto on tehty valkoisesta ja vihreästä parsasta.
Keitä parsat pehmeiksi ja kaada ne keitinliemineen kulhoon. Jätä muutama verson pää koristeeksi. Soseuta parsat tehosekoittimella. Kaada sose takaisin kattilaan ja lisää nokare kevyt tuorejuustoa tai sulatejuustoa. Tässä keitossa ei ole muita mausteita, ainoastaan hieman suolaa. Anna kiehahtaa ja kaada tarjoiluastiaan
Parsaa voi kasvattaa myös itse. Parsa vaatii useamman vuoden taimikasvatuksen, mutta samasta taimesta saakin parsaa jopa parikymmentä vuotta.
Parsa vaatii runsasmultaisen ja lämpimän kasvupaikan, eikä paikalla saa olla monivuotisia rikkakasveja. Se vaatiikin vuosittain säännöllistä rikkaruohojen kitkentää.
Vihreä ja valkoinen parsa kasvatetaan muuten samanlailla mutta valkoinen pitää laittaa harjuun kasvamaan tai mullata ennen kuin versot tulevat maan pinnalle. Maan alla parsan verso pysyy valkoisena ja maan pinnalla se muuttuu aurigon valon ansiosta vihreäksi.
Parsa kerätään täällä pohjoisemmassa loppukeväästä tai alkukesästä. Taimesta ei saa kerätä kaikkia versoja, vaan osa pitää jättää kesäksi keräämään taimelle ravintoa, jotta se jaksaa nousta jälleen seuraavana keväänä
Kuvassa pieni parsan taimi, jonka voi istuttaa. Pieni taimi kannattaa antaa vahvistua pari vuotta ennenkuin kerätään satoa. Taimet voi kylvää myös itse, mutta se vaati vielä enemmän aikaa.
Kuvan taimi löytyi Särkän Perennataimistolta Raahesta.
