mennessä Outi Kolehmainen | kesä 26, 2016 | Teemat
Juhannus päivän aamu oli pilvinen mutta lämmin ja linnut lauleli kun lähdin savusaunalle.
Meillä lämmitetään perinteisesti savusauna aina juhannusaattona, mutta tänä vuonna siirsimme lämmityksen juhannuspäivälle, koska taksilla oli aattona päivä ja yövuro.
Sateen ropistessa, tuli hyvin hyötyliikuntaa, kun puiden lisäysten välillä kulin rinettä ylös alas ja välillä kävin sisällä tekemässä kotihommia.
Löysin äkäisiä kavereita puiden alta.
Melkein joka juhannus leivon sämpylöitä, joita voidaan syödä grillusta odotellessa, jos on nälkä. Pitihän niitä leipoa sitten tänä juhannuksenakin vaikka oli pyhäpäivä. Kun leivon sämpylöitä, niin niistä tulee joka kerta erilaisia, sillä laitan niihin mitä milloinkin sen mukaan mitä jauhoja tai ryynejä kaapista löytyy.
Seuraavassa ainekset mitä tällä kertaa laitoin:
# n. 2 l maitoa ja vettä puoliksi
# 1tl sokeria
# vähän suolaa
# 3 pussia kuivahiivaa
# n. 5dl Nalle neljänviljan puurohiutaleita
# 1dl kaura mannasuurimoita
# vähän kolmen viljan sämpyläjauhoja
Sekoitin ainekset keskenään ja jätin keskeneräisen taikinan turpoamaan ja kävin lisäämässä puita saunaan…
Kun taikina oli turvonnut lisäsin loput sämpyläjauhot ja jätin taikinan löysäksi (kuvassa) ja lisäsin vielä # 2rkl rypsiöljyä
Jätän aina taikinan löysäksi ja lisään leivonta vaiheessa sen verran jauhoja että pystyy juuri ja juuri leipomaan. Nostatin taikinaa 1/2 tuntia ja leivoin sämpylät. Annoin nousta n. 15 min ja paistoin n. 200 asteessa. Tämä ohje oli minun omasta päästä joten saa kokeilla kuka haluaa omalla vastuulla…
Oli tarkoitus ottaa sämpylöistä kuva mutta unohdin ja illalla kun muistin oli kipon pohjalla jäljellä vain muruset.
Pentti oli yön töissä, mutta nousi ylös puolen päivän jälkeen ja jatkoi saunan lämmityksen loppuun, niin minä sain valmistella illan grillitarjottavat loppuun.
Vieraita tuli iltapäivällä ja itse lähdin ulkoiluttamaan taksia välillä. Toiset aloittelivat saunomisen sillä välillä ja perinteisesti miehet menee ensin saunaan ottamaan ne ”kovemmat löylyt” ja me naiset saadaan sitten ne paremmat löylyt. Isä oli tehnyt jälleen saunavihdat juhannussaunaan.
Saunomisen lomassa voi istuskella ulkona hyttysten seurassa, kuunella linnunlaulua ja veden kohinaa..mikä onkaan hienonpaa…
Kun tulin kotiin Pentti oli viritellyt grillin ja päästiin grillailemaan grillivartaita. Gillivarrasainekset olin laittanut päivällä valmiiksi jääkaappiin astioihin.
Tarjolla oli kanaa, possunfilettä, erilaisia nakkeja, halloum juustoa, pieniä keitettyjä perunoita, sieniä, sipulia, minitomaatteja, kurkkua, kesäkurpitsaa, paprikaa, ananasta yms. Lihat kannattaa laittaa pieniksi paloiksi, jotta ne kypsyvät nopeammin. Lihanpaloja voi myös esi kypsentää parillalla ennen tikkuihin laittoa, jolloin ne ovat kypsyvät vartaissa yhtä nopeaa kuin vihannekset, eivätkä vihannekset kypsy liikaa.
Jokainen sai tehdä itselleen mieleiset vartaat ja erilaisia oli niin paljon kuin oli grillaajia…
Lapsetkin saivat tehdä omansa… ja nämä taisivat olla heidän mielestään parhaimmat..
Grillauksessa meni lähes pari tuntia. Onneksi kaasua oli täysi pullo, niin ei loppunut kesken.
Vatsat tulivat kaikilla täyteen ja välillä osa kävi hyppimässä, jotta tilaa tulisi lisää…ja osa saunoi välillä.
Parhaimmillaan autoja oli pihatäynnä, mutta illalla yhteentoista mennessä talo hiljeni ja yhdet vieraat jäivät takapihalle telttailemaan.
Tänään toisena juhannuspäivänä nousin ennen kahdeksaa ylös. Muu porukka jatkoi uniaan ja keitin kaura mannapuuroa ja kahvia valmiiksi odottamaan, jonka jälkeen lähdin taksiin aikaani kuluttelemaan. Hiljainen päivä, joten täällä on ollut aikaa tehdä tätäkin blogitekstiä… Tällainen juhannus tällä kertaa meillä….
mennessä Outi Kolehmainen | kesä 12, 2016 | Teemat
Nimeni on
Outi Kolehmainen (o.s. Tikkala). Seuraavassa on bloggaajan taustaa minusta. Kevyemmin eteenpäin blogiini. Tausta selittää enemmän miksi kirjoitan blogissani olevista aiheista metsässä liikkumisesta, terveellisestä ruuasta, marjoista, laihduttamisesta Cambridge Ohjelmasta yms.
Kuva kesältä 1966… vuoden vanhana.
Olen lähtöisin pienestä maalaiskylästä Kopsasta Pattijoelta (kuuluu nykyisin Raaheen), jossa asuin lapsuuteni äidin, isän ja vuoden vanhemman siskoni kanssa vanhempieni maa- ja metsätilalla.
4H harrastukseni liittyy myös taustaani, koska sen myötä aloimme siskoni Soilin kanssa viljellä mansikoita (7aaria) jo ala-asteikäisinä. Vanhempani lisäsivät myös marjan viljelyä ja isälläni oli myös mehiläisiä pitkään.
Mansikan viljelyssä tutustuinkin jo nuorena yrittäjyyteen eikä kesätöistä ollut puutetta.
Tärkein liikuntaharrastukseni lapsuudessani oli
suunnistus, jonka aloitin toisella luokalla ollessani. Urheiluseurani oli
Saloisten Reipas, Suunnistusta harrastin aktiivisesti ja kävin kilpailuissa lähes täysi-ikäiseksi asti, Olin mukana mm.
Jukolassa Venlojen viesteissä useita kertoja.
Pohjakoulutukseni on peruskoulu, jonka jälkeen menin metsäkouluun yleisjaksolle 1980 luvun alkupuolella. Toiveenani oli päästä opiskelemaan metsäinsinööriksi, mutta minun ”opiskelulahjani” eivät riittäneet metsäopistoon pääsyyn. Kesällä olin harjoittelemassa Raahen metsänhoito yhdistyksellä, jolloin mm. istutin metsää ja olin risusavotassa.
Metsäkoulun jälkeen parantelin peruskoulun todistusta Kalajoen Kristillisessä kansanopistossa ja mietin uusiksi mikä minusta tulee isoksi. Seuraava etappi olikin sitten Lybeckerin käsi- ja taideoppilaitos ja ompelulinja 2v. Opintojen jälkeen olikin alanvaihto edessä allergian takia. Ompelu onkin ollut tärkeä harrastus sen jälkeen. Nykyvuosina ompeleminen on jäänyt muiden kiireiden takia vähemmälle. Toivon että saan siirrettyä niitä oppeja tulevaisuudessa tytölleni. Kuvassa itse tekemäni kansallispuku Lybeckerin ajoilta.
Lybeckerin jälkeen jo täysi-ikäisenä siirryinkin puutarhapuolelle. Taustalla oli nuoruuteni mansikkaviljelmäni ja kiinnostus luontoa kohtaan. Puutarha urani aloitin
Kempeleen puutarhaoppilaitoksessa yleisjaksolla
Harjoittelun jälkeen siirryin
Lepaan puutarhaopistoon kolmeksi vuodeksi viljely- ja markkinointilinjalle, mistä valmistuin viljely- ja markkinointi hortonomiksi. Väliharjoittelut tein Tampereella puutarhakaupan puolella.
Ensimmäinen oikea työpaikkani oli Oulun maaseutukeskuksessa vihannes- ja marjanviljely neuvonnassa v.1990. Maaseutukeskuksen aikana asustelin ensin vuoden Oulussa ja toisen vuoden Ruukissa.
Parin maaseutukeskusvuoden jälkeen v.1992 löysin itseni
Kempeleen puutarhaoppilaitokselta opetuspuolelta ja opetusaineita olivat mm. vihannes ja marjanviljely, kasvutekijät, kasvinsuojelu jne. Työn ohessa luin kasvatustieteitä ja suoritin
ammatillisen opettajakoulutuksessa. Vihanne- ja marjanviljely onkin hyvää taustaa blogini kasviksiin liittyviin kirjoituksiini.
Opettajan työn ohessa täydensin hortonomin tutkinnon AMK hortonomiksi ja opiskelin myös ammatilliseksi erityisopettajaksi.
Harrastuksiani opettaja aikoinani ja sen jälkeen ovat ovat olleet mm. miilunpoltto, ompelu, laihdutus, ja loppuvuosina liikunta sekä taksilla ajelu.
Isäni perehtyi grillihiilien tekoon miilua polttamalla. Innostuin isäni jälkeen polttamaan myös muutaman hiilimiilun tuttavamme kanssa (1994-1996).
Taksinkuljettaja kurssille lähtö oli aluksi vitsi, mutta löysin itseni taksin ratista juhannuksena 1995.
Aluksi ajelin taksia lähinnä viikonloppuisin ja loma-aikoina vahtelevasti. Taksista löysin mieheni Pentin ja 1997 menimme naimisiin.
Rakensimme talon Kopsaan kotiseudulleni melko pian naimisiin menomme jälkeen.
Tyttäreni syntymän jälkeen v.2008 jäin pois opettajan työstä ja samoihin aikoihin
taksilupa siirtyi miehelleni ja aloimme ajaa taksia vuorotellen. Aloitettuani Cambridge valmentajana taksi on jäänyt jälleen harrastukseksi.
Merkittävä osa taustaa on ollut, ettö melkein koko aikuisikäni olen ollut ylipainoinen ja olen ollut pariin otteeseen lähes 30 kg painavampi. Olinkin aikuisiällä pitkään sohvaperuna ja vuosina 2004-2005 sairastuin ja silloin päätin että pudotan painoni ja alan liikkumaan enemmän. Aloin ensin keväällä kävelemään painon pudotessa ja pikkuhilja opettelin juoksemaan. Elokuussa kun menin ODL:n juoksukouluun jaksoin juuri ja juuri ”juosta” (kävelyvauhtia) puolituntia. Talven harjoittelin 3-4 kertaa viikossa säännöllisesti ja keväällä juoksin elämäni ensimmäisen maratonin.
Kuvassa maalisuoralla ja maaliin tulon jälkeen omin jaloin eteenpäin…ja illalla viihteelle..
Tavoitteenani oli juosta seuraavana vuonna toinen maratoni, mutta aloin odottamaan tytärtäni Maijaa. Jälleen oli pudotettavaa painoa reilusti ja kunto nollassa.
Uusi maraton projekti oli loppusuoralla kun polvestani repesi rusto taksissa ja maraton jäi juoksematta. Kun jälleen juoksu oli mahdollista niksahti liukkaalla selkä ja nyt (2016) jälleen alan olla juoksukunnossa, mutta pitkän kävelyjakson jälkeen menee aikaa päästä taas kuntoon. Ikäkin on otettava jo huomioon sillä 50-kymppinen ei ole enään nuori. Haaveena on edelleen juosta maratoni, mutta vuosien kuluessa on oppinut ettei kaikki haaveet toteudu ja tavoite on päästä kuitenkin puolimaraton kuntoon.
Urani Cambridge valmentajana alkoi valmistuttuani Cambridge Ohjelman valmentajaksi helmikuussa 2014. Olin edellisenä syksynä pudottanut ylipainostani viimeiset 12 kg Cambridge Ohjelmalla. Aiemmin olin pudottanut kaikilla mahdollisilla tavoilla mutta paino oli aina tullut takaisin. Nyt olen Taso-ohjelman avulla pitänyt painoni muutaman kilon heitolla, mutta kymmeniä kiloja ei ole enään tullut takaisin.
Pidän monipuolisesta Cambridge Valmentajan työstäni, siksi olenkin jatkanut opiskelujani Cambridge Ohjelman puitteissa. Tavoitteenani on tehdä työtäni mahdollisimman hyvin ja täysipainoisesti kehittymällä valmentajana. 2015 valmistuin Cambridge Personal Traineriksi. PT:n koulutuksessa keskityimme erityisesti luomuliikuntaan ja miten voi liikkua monipuolisesti ilman isompia apuvälineitä omaa pkehon painoa hyödyntäen.. Liikkua voi mponipuolisesti pihalla , metsässä tai vaikkapa leikkipuistossa. Tästä koulutuksesta on hyötyä neuvoessani laihduttavia asiakkaitani liikunnan puolella. Lisäksi halusin oppia enemmän liikunnasta ja ihmisen mm. lihasten toiminnasta sekä oppia ymmärtämään miten pystyn itse jälleen liikkumaan oikein ja ehkä juoksemaan maratoninkin vielä uusiksi. En tee varsinaisia PT:n töitä, vaan käytän näitä luomuliikunnan oppeja laihduttajien ja painonhallitsijoiden valmennuksessa. Lisäksi olen käynyt Kuntoon Cambridge Ohjelmalla koulutuksen 2017. Olen käynyt myös Cambridge Ohjelman Ravintovalmentaja koulutuksen 2016, joka on myös yksi tärkeä syy miksi kirjoitan tätä blogia, sillä sen jälkeen aloitinkin heti tämän Blogin perustamisen.
Toivon teille Kevyemmin eteenpäin blogin lukijoille bloggaajan taustaa artikkelin myötä antoisia lukuhetkiä!!
Artikkelia on muokattu 22.4.2018, blogini siirryttyä Bloggerista WordPressiin.
mennessä Outi Kolehmainen | touko 14, 2016 | Teemat
Milloin viimeksi kävit metsä lenkillä?
Metsässä voi liikkua monella tavalla. Aina ei tarvitse pitää kiirettä vaan voi nauttia metsän rauhasta kävelemällä tai hölkkäämällä metsäpoluilla.
Välillä voit hypätä polulta metsän puolelle ja nauttia luonnon rauhasta.
Oletko katsellut metsässä yläilmoihin? Metsästä löytyy hyviä katselupaikkoja vaikka makoilessa isolla kivellä tai sammalikossa kuivalla ilmalla. (Muista punkki vaara)
Välillä voi tutkia maisemia vähän matalemmaltakin. Kyykistyminenkään ei tee pahaa.
Rauhallinen luonnon tutkiminen onkin hyvää palauttavaa liikuntaa raskaan liikunnan jälkeen ja mielikin kaipaa välillä ”palauttavaa harjoittelua”.
Metsässä liikkuessa on mukava seurata luonnon heräämistä keväällä ja alkukesällä.
Paluttavan harjoittelun lisäksi metsässä voi tehdä myös monipuolista fyysistä harjoittelua mm. tasapaino-, liikkuvuus- ja lihaskuntoharjoittelua sekä reipasta kunnon kohotusta ja vaikka HIIT- harjoittelua. Näistä lisää myöhemmissä julkaisuissa.