Hampurilainen, kotiversio koululaiselle

mennessä Outi Kolehmainen | elo 18, 2018 | Teemat

Hampurilainen, kotiversio koululaiselle

Hampurilainen voi olla terveellinenkin vaihtoehto välipalaksi, riippuen mitä raaka-aineita käyttää ja miten käyttää esim. kastikkeita maustamaan sitä.

Kerron tässä jutussa vaihtoehtoja tavalliselle kaupan hampurilaiselle. Nämä vaihtoehdot sopivat vaikkapa koululaiselle välipalaksi ja lisäksi esimerkkinä on millainen on meidän 10v. koululaisen suosikki hampurilainen.

Hampurilainen voi olla kokonaan valmiina ostettu. Kuvan esimerkki sämpylä on tehty vehnäjauhoista, jossa ei ole juurikaan täysjyvää. Tuotteen pelkän sämpylän kuitupitoisuutta ei ole mainittu erikseen tuoteselosteessa.

Pihvi voi sisältää paljon muutakin kuin varsinaista lihaa tai kasvisproteiinia. Kuvan hampurilaisessa on esimerkiksi jauhelihapihvi, joka sisältää mm. koneellisesti erotettua broilerinlihaa, porsaanlihaa, kamaraa, broilerinnahkaa. Muita aineksia ovat mm. korppujauho sekä soijaproteiinia, perunajauhoa, hernekuitua jne. Soijaproteiini on kuitenkin hyvä kasvikunnan proteiinin lähde, mutta sitä on tuotteessa todennäköisesti melko vähän.

Kuvan hampurilainen on myös voimakassuolainen, koska suolaa on 1,3g/100g. Tuoteselosteet kannattaa aina lukea.

Hampurilaisen sämpylän voi leipoa itse ja käyttää puolet jauhoista täysjyväjauhoja ja sekä esimerkiksi kaurahiutaleita, jolloin sämpylöistä saadaan täysjyväsämpylöitä. Leipä on täysjyvää, jos tuotteen viljasta on vähintään puolet täysjyväviljaa. Samalla leivästä tulee runsaskuituista. Leipä on runsaskuituinen, jos kuitua on väh. 6g/100g.

Meidän Maijan lemppari hampurilainen tehdään tällä hetkellä täysjyväkauraleivästä, jossa on täysjyväkauraa 52% leivän viljasta. Kts. kuva. Leipä on myös runsaskuituista, koska kuitua on 6,8g/100g.

Olen pakastanut valmiiksi puoleksi leikattuja kuvan kauraleipiä ja tehnyt itse pakasteeseen pieniä jauhelihapihvejä. Näin meidän koululaisen Maijan on helppo kaivaa hampurilaisainekset pakasteesta, jos tulee nälkäisenä kotiin, eikä muita ole kotona. Hampurilainen on helppo lämmittää mikrossa samanlailla kuin kaupankin hampurilainen. Nämä hampurilaiset ovat myös niin pieniä, että sopivat vaikka välipalaksi.

Kotitekoiset jauhelihapihvit

Tämä ohje on minun yksinkertainen versio jauhelihapihvistä. Ohjeen aineksista tulee n. 30kpl halk n. 6cm pieniä pihvejä, jotka sopivat kauraleivän väliin.

800g Jauhelihaa (kunnon paisti jauheliha 7% rasvaa , 150kcal/100g)
100g kuivaa tummaa soijarouhetta 319kcal/100g
1dl vettä
1 kananmuna
vähän suolaa ja oman maun mukaan mausteita.
lisäksi voi laittaa sekaan vihanneksia hienonnettuna tai raasteena.

Koko jauheliha taikina sisältää yhteensä n. 1600 kcal, jolloin yksi pihvi on n. 53 kcal

Kuiva soijarouhe ja vesi lämmitetään mikrossa, jolloin soijarouhe turpoaa. Turvonnut soijarouhe, jauheliha ja kananmuna sekä mausteet sekoitetaan astiassa hyvin.

Taikinasta pyöritetään palloja, joista painellaan käsin uunipellille mahdollisimman ohuita pihvejä. Pihvit pienenevät paiston aikan reilusti, joten ne kannattaa tehdä huomattavasti suurempia kuin haluttu lopputulos on. Pihvit paistetaan uunipellillä n. 180-200 C n. 10min. (Huom! ohjeet suuntaa antavia.)

Kun käytän jauhelihaa valitsen aina vähärasvaisen vaihtoehdon tai broilerin jauhelihan. Tällä kertaa tein Snelmannin kunnon paistijauhelihasta, jossa on rasvaa 7%. Lisäksi laitoin soijarouhetta sekaan, jolloin pihvin rasvapitoisuus pienenee entisestään.

Pihveihin on käytetty soijarouhetta vähentämään punaisen lihan määrää. Ravitsemussuositusten mukaan viikossa punaista lihaa tulisi olla korkeintaan 0,5kg.

Tumma soijarouhe ei erotu valmiissa pihvissä jauhelihasta juurikaan ulkonäöltään tai maultaan. Kun itse alotin käyttämään aikoinaan soijarouhetta enemmän ruuanlaitossa, en kertonut ollenkaan että laitan soijaa esim. lihapulliin. Kun kerran kysyin syöjiltä oliko hyviä lihapullia, niin sanoivat että olivat. Sen jälkeen ei ole tarvinnut laittaa enään varkain soijarouhetta.

Vaihtoehtoja jauhelihapihville

Hampurilaispihvin voi tehdä myös vaaleasta lihasta tai kalasta, jolloin punaista lihaa ei tule ollenkaan. Pihviksi voi käyttää vaikkapa paistettua broilerin filettä. Fileen voi halkaista ohueksi siivuksi, jolloin siitä saa yhtä ohuen kuin jauhelihapihvistä ja se on helpompi lastenkin purra leivän välissä.

Hampurilaiseen voi käyttää myös kasvispihvejä, joihin voi käyttää erilaisia vihanneksia. Kuvan kasvispihveissä on käytetty myös maissijauhoa ja kananmunaa sitomaan pihvejä kasaan. Proteiinin lähteeksi on lisätty mm. linssejä ja papuja. Kasvispihvien teossa on vain mielikuvitus rajana. Lisäksi ohjeita löytyy netistä vaikka kuinka paljon.

Kuvassa valmis meidän version hampurilainen, joka sopii hyvin välipalaksi. Jos haluaa tehdä tästä hampurilaisesta lautasmallin mukaisen aterian, voi ateriaan lisätä runsaasti vihanneksia, lasin maitoa kalsiumin lähteeksi sekä hieman kastikkeeksi sydänmerkillä varustettua salaatinkastiketta kasvisten päälle. Jos koululaiselle ei kelpaa kuvan vihannekset, voi hampparin tehdä ilman vihanneksia ja laittaa lautaselle vaikkapa kuoritun porkkanan tai pienen hedelmän.

Kuvan hampurilainen on pienempi kuin alussa ollut valmis hampurilainen, joka oli 100g. Tämä hampurilainen on vain n. 60g (pihvi n. 25- 30g ja leipä n. 30g). Kaloreita valmiissa oli 270 ja meidän hampurilainen sisälsi n. 130-140 kcal ilman vihanneksia. Kuvan vihannekset eivät sisällä paljoa kaloreita.

Hampurilainen voi olla myös paljon energiapitoisempi, jos siihen lisää paljon kastikkeita, ketsuppia tai vaikkapa juustoja.

Ketsuppi 1rkl /18g/ 16kcal
Hampurilaiskastike, majoneesi 60%rasvaa 1rkl /14g /76 kcal
juusto 34 % rasvaa 8g/ 3kcal

Lähteenä fineli

Finelistä löytyy helposti ruokien energiapitoisuuksia, jos haluaa vaikkapa vertailla, mikä sopii myös niille, jotka haluaa syödä kevyemmin.

Lisää rterveellisestä ruuasta löydät suomalaisten ravitsemussuosituksista

Lisää välipaloiksi sopivia löytyy toisista blogi kirjoituksista. Käy kurkkaan vaikkapa:

Kesäkurpitsalätyt

Aamiaislätyt

Kesäkurpitsalätyt -kesäkurpitsaa herkullisesti

mennessä Outi Kolehmainen | elo 16, 2018 | Teemat

Kesäkurpitsalätyt

Kesäkurpitsalätyt herkullinen tapa syödä kesäkurpitsaa. Oletko miettinyt mitä voisit tehdä kesäkurpitsasta? Äidilläni on kesäkurpitsaa joka vuosi kasvamassa ja joka vuosi niitä tulee lopulta liikaa.

Tämän jutun Kesäkurpitsalätyt on tehty lähes lautasmallin mukaisesti. Niistä löytyy hyviä hiilihydraatteja, proteiinia, hyviä rasvoja, maitotuotteita ja vihanneksia. Jotta lautasmallin puolet kasviksia varmasti toteutuu, niin tarjoiltaessa voi ottaa lautaselle myös tuoreita vihanneksia.

Kesäkurpitsat kannattaa kerätä viimeistään 15 cm pitkinä, jolloin ne ovat parhaimmillaan. Kesäkurpitsaa voi käyttää raasteisiin, salaatteihin, keittoihin, paistoksiin, grillattuna. Kesäkurpitsa sopii hyvin laihduttajille ja muille jotka haluavat pitää itsensä kunnossa, sillä se sisältää energiaa vain n 15 kcal.

Tein porkkanalättyjä ja samalla kokeilin tehdä lättyjä myös kesäkurpitsasta. En ole aiemmin tehnyt kesäkurpitsalättyjä, enkä muista nähneeni missään ohjetta. Kehitttelinpä sitten aivan oman ohjeen, jolloin lautasmallikin toteutuu melko hyvin. Kun teen lättyjä, sekoittelen aineita aina oman mielen mukaan, eikä niistä koskaan tule samanlaisia. Lättyihin käytän yleensä 100% kokojyvävehnäjauhoa, jolloin lätyistä saa hyvin myös päivittäin tarvittavaa kuitua ja täysjyvää. Joskus olen lisännyt myös kauramannaryynejä tai kauraryynejä sekaan. Tällä kertaa tein lätyt pelkistä täysjyväjäuhoista.

Rasvana taikinassa käytin rypsiöljyä ja lisäksi paistamiseen tarkoitettua sydänmerkillä varustettua paistorasvaa. Molempien rasvojen rasvahappokoostumus on hyvä ja niistä saa hyvin päivittäin tarvittavaa pehmeää eli tyydyttymätöntä rasvaa.

Proteiinin lähteiksi tuli kananmunaa ja rasvatonta maitoa. Maidon olisi voinut korvata vedellä, jolloin ne olisivat olleet maidottomia. Käytän maitoa usein ruuissa, koska tyttäreni Maija melkein 8v. ei juo mielestäni riittävästi maitoa. Aikuisen pitäisi saada maitotuotteita 4 annosta (1 annos=2dl maitoa), jolloin saadaan riittävästi kalsiumia . 4 annosta voi koostua esim. 3:sta lasillisesta maitoa tai muuta nestemmäistä maitovalmistetta ja 2-3 siivua vähärasvaista (max17%) juustoa. Rahka ja raejuusto sisältävät myös hyvin kalsiumia. Maitotuotteet tulisi olla vähärasvaisia, jolloin kovan l. tyydyttyneen rasvan osuus pienenee.

Kesäkurpitsalätyt oma ohje

Käytin molempiin porkkana- ja kesäkurpitsalättyihin samaa taikinaa pohjaksi ja lisäsin toiseen taikinaan porkkanaa ja toiseen kesäkurpitsaa.

Ohje, joka on suurinpiirtein oikein. (tee omalla vastuulla)

3dl rasvatonta maitoa

3 kananmunaa

3 dl täysjyvävehnäjauhoa

2 tl rypsiöljyä

ripaus yrttisuolaa

(paistamiseen rypsiöljypohjaista paistorasvaa hieman, ei välttämätön pannusta riippuen)

Sekoita kaikki aineet hyvin vispilällä ja lisää:

Porkkanoita 400g TAI kesäkurpitsaa 400g ja silputtua persiljaa tai mieleistäsi mausteyrttiä tai maustetta

Keitä porkkanat sekä soseuta ne (voit laittaa osan raasteena) ja lisää taikinaan

TAI Raasta kesäkurpitsa ohueksi raasteeksi ja silppua nippu persiljaa sekä lisää taikinaan.

Paista lätyt paistinpannussa.

Tarjoile lätyt lämpiminä esimerkiksi salaatin kera. Itse käytin tällä kertaa avomaakurkkua ja paprikaa lisänä.
Avomaa kurkku on hyvä tuorevihannes. Se on paljon maukkaampi kuin tavallinen kasvihuonekurkku. Monet kasvattavat avomaakurkkua kotipuutarhassa ja käyttävät niitä säilöntään ja tekevät niistä etikkasäilykekurkkua. Itse tykkään syödä niitä raakana, jolloin ne kannattaa kuoria ennen viipalointia.
Tänä vuonna on avomaakurkkua saanut tuoreena jo keväästä lähtien. Avomaa kurkut löytyvät tavallisilta vihannestiskeiltä, mikäli niitä on kaupassa. Kurkkuja ei ole kelmutettu kuten kasvihuonekurkut, joten ole tarkka ettet ota kaupasta nahistuneita kurkkuja. Kurkut kannattaa suojata kotona nahisumiselta laittamalla ne pussiin.

Alla vasemmalla tarjolle laitettuna annos porkkana- ja kesäkurpitsalätyt. Näistä lätyistä saa täyttävän ja terveellisen lounaan tai päivällisen lautasmallin mukaan. Maija piti niin kovasti kesäkurpitsalätyistä että jouduin tekemään heti seuraavana aamuna uusiksi aamupalalle.

Kuvissa Maija aamupalalla syömässä koristeltuja kesäkurpitsalättyjä ja mansikka-vadelmapirtelöä.

Pirtelö on tehty rasvattomasta maidosta ja hieman jäisistä marjoista tehosekoittimella (blenderillä, joka tekee pulloon suoraan).

Aiemmin olen tehnyt omenalättyjä laittamalla raastettua raakaa omenaa taikinaan. Syksyn aikana aion kokeilla mm. punajuurilättyjä samalla ohjeella. Todennäköisesti keitän ja sitten raastan punajuuret ja lisään taikinaan.

Aion kokeilla myös Cambridge- lättyjä kesäkurpitsalla. Tuunattu ohje vielä kesken ja testaamatta (Cambridge puurojauhe, kananmuna, vettä ja raastettua kurpitsaa????)

Millaisia lättyjä sinä olet tehnyt?

Sinua voi kiinostaa myös seuraava blogi juttuni:

Aamiaislätyt

Lue lisää Suomalaisista ravitsemussuosituksista

Suomalaisten ravitsemussuositukset

Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran vanhassa blogissani vuonna 2016. Juttu muokattu 17.8.2018.

Lanttusosekeitto, onko kermalla väliä?

mennessä Outi Kolehmainen | heinä 21, 2018 | Teemat

Lanttusosekeitto, onko kermalla väliä?

Lanttusosekeitto sopii hyvin kevyeksi kesäateriaksi. Lanttusosekeitosta voi tehdä kevyttä vähillä kaloreilla tai siitä voi tehdä runsaskalorisemmankin, jos valitsee keittoon kermaksi vaikkapa kuohukerman tai muita kaloripitoisempia raaka-aineita. Olen vertaillut tässä julkaisussa eri kermavalmisteiden rasva- ja kaloripitoisuuksia.

Olin pari vuotta sitten Scandikissa koulutuksessa ja sain siellä tosi hyvää lanttusosekeittoa. En ollut tehnyt koskaan lanttusosekeittoa, joten päätin kokeilla tehdä sitä itse. Tein keiton lantusta ja laitoin lisäksi porkkanaa miedontamaan makua.

Tein kevyemmän version lanttusosekeitosta laittamalla siihen kevyempää ruokakermaa.

Kaupan hyllyilta löytyy monenlaisia ruokakermoja. niistä kannattaa katsoa rasvaprosentti ja rasvanlaatu. Osa ”kermoista” on kokonaan maitopohjaisia ja osa on kasvispohjaisia tai molempia.

Maitopohjaisissa on enemmän kovaa rasvaa eli tyydyttynyttä, joka on sitä huonompaa rasvaa. Jos ”kerman” rasvaprosentti on vielä korkea, saa siitä paljon huonoa rasvaa. Esimerkiksi maitopohjaisessa kuohukermassa (35%) on 35g rasvaa, jossa voi olla tyydyttynyttä rasvaa 23,4g/100g. Huonon rasvan määrä on silloin 2/3 osaa koko rasvan määrästä ja kaloreitakin siinä on 330kcal/100g. Kasvipohjaisessa esim. 26%:ssa kermassa tyydyttynyttä rasvaa on 8,1g/100g, jolloin huonon rasvan osuus on huomattavasti pienempi.

Kuvassa kevyempiä vaihtoehtoja. Ensimmäisessä vaihtoehdossa on maitopohjainen ruokakerma jonka rasvaprosentti on 15% jolloin rasvaa on 15g/100g josta tyydyttynyttä huonoa rasvaa on 8,3g eli yli puolet koko rasvan määrästä. Toinen kermavalmiste on osaksi kasvirasvapohjainen ja rasvaa 4%. 4g:sta rasvaa on 1,3g tyydyttynyttä rasvaa jolloin huonon osuus on alle kolmasosa.

Laitoin lanttusosekeittoon kuvan 4% :sta ruokakermaa 0,7dl jolloin kermasta tuli keittoon n. 40 kcal (0,7 x 57kcal =39,9 kcal). Jos olisin laittanut saman määrän 15%:sta ruokakermaa 0,7dl olisi kaloreita tullut siitä n. 115kcal ( 0,7 x 164kcal). 35%:sta kuohukermasta olisi vastaavasti tullut 231kcal.

Lanttusosekeitto sisältää 4% kermalla 160 kcal, 15% kermalla 235 kcal ja 35% kermalla 355 kcal joten kerman rasvaprosentilla on merkitystä!!!!!

Lisää tietoa kermojen sisällöistä löydät mm. Fineli :n sivuilta

Lanttusosekeiton ohje

(koko annoksessa n. 160kcal)
200g lanttua
150g porkkanaa
0.7dl 4% kevyt kermaa
suolaa
0,5 dl paprika kuutioita koristeeksi

Pilko lanttu ja porkkana ja keitä ne vähässä vedessä kypsiksi. Soseuta juurespalat keitinliemineen tehosekoittimella. Kaada sose takaisin kattilaan ja kiehauta sekä lisää ruokakerma ja suola. Kiehauta vielä kaikki ja kaada lautaselle. Lisää paprika kuutiot lanttusosekeiton päälle.

Lanttusosekeiton voi tehdä myös valmiista lanttu- ja porkkanasoseesta, jolloin ei tarvitse edes kuoria tai pilkkoa juureksia. Porkkanan määrää voi pinentää ja mausteita käyttää oman mielen mukaan. Itse pidän lantun mausta eikä se tarvise lisämausteita. Porkkanaa laitoin kokeilumielessä mukaan. Jos olisin löytänyt naurista olisin tehnyt pelkästä nauriista keiton

Lanttusosekeitto on kevyttä kun laittaa vähäkalorista ruokakermaa tai ruokakerman tilalle voi laittaa myös nokareen vaikkapa kevyt tuorejuustoa. Kermalla ja kerman rasvapitoisuudella on todellakin väliä, kuten huomasit lukiessasi tätä juttua.

Tätä julkaisua on muokattu 22.7.2018. Aiempi versio on julkaistu 2016 vanhassa blogissani.

Sinua voi kiinnostaa myös toinen blogipostaukseni, jossa on ruokien ja herkkujen energiapitoisuuksia:

Miten sain itseni lihomaan ja...

Mansikan poiminta ja säilöntä vinkkejä

mennessä Outi Kolehmainen | heinä 15, 2018 | Teemat

Mansikan poiminta

Mansikan poiminta on itselle tuttua puuhaa, sillä vanhemmillani oli ennen mansikan viljelyä oli myyntiin asti, olin pellolla usein aamusta iltaan vanhempieni apuna. Viimeisten vuosien aikana kun viljelyä on ollut vain omiin tarpeisiin, niin itselle tulee vieläkin poimittua yleensä paljon mutta tänä vuonna oma pominta jäi vähäiseksi huonon sadon vuoksi.

Viimevuosien aikana sato on jäänyt normaalia heikommaksi mansikalle huonojen talvien takia, sillä lunta on ollut vähän. Vuonna 2017 oli pölyttäjiä vähän kukinta-aikana ja yhtenä yönä oli vähän hallaakin. 2018 oli kuivaa ja parhaimman kukinnan alkuvaiheessa oli hallayö, jolloin meillä paleltui paljon pääsadon kukkia. Paleltuneen kukan tunnistaa yleensä mustasta kukan keskustasta. Kuvassa huonosti pölyttynyt tai hallan vioittama ”nappipäinen” mansikka. Myös luteet voivat aiheuttaa nappipäisyyttä. Marjan koko jäi myös pieneksi, mutta ne pienet viimeiset marjat on yleensä makeimpia. Jos näitä ongelmia on jää mansikan poiminta-aikana sato pieneksi.

Vuonna 2017 vuonna oli ongelmana myös harmaahome, koska alkukesä oli sateista ja välillä lämmintä. Harmaahomeen itiöt iskevät helpommin mansikkaan kukan terälehtien kautta ja kun on lämmintä ja kosteaa alkaa itiöt kasvamaan. Jos hometta haluaisi torjua pitäisi ruiskuttaa kasvinsuojeluaineita kukinnan aikaan. Kasvuston ilmavana pitäminen auttaa myös. Vanhempieni nykyiset mansikan taimet on istutettu yhteen riviin, niin ilma liikkuu paremmin.

Alkavan homeen tunnistaa marjan kannan vierestä ruskeana pilkkuna joka myöhemmin laajenee ja pehmenee. Home voi alkaa myös muualtakin marjan pinnasta. Homeen saastuttama pinta pehmenee ja siihen kasvaa harmaata ”hometta”. Mikäli marjasta löytyy pienikin homesaastunata, sitä ei kannata pomia astiaan, sillä se saastuttaa kaikki astian marjat. Homeiset marjat kannattaa nakata ojaan tai kätävälle, jolloin ne eivät pilaa samassa puskassa olevia muita marjoja myöhemmin.

Itse pomin pakastemansikat aina kannattomina, koska laiskana ihmisenä en viitsi käyttää aikaa poiminnan jälkeen perkkaamiseen. Otan marjan kantoineen puskasta ja irroitan sen jälkeen kannan kynnellä tai veitsellä.

Mansikan poiminta kannattaa aloittaa aikaisin aamulla, sillä auringon lämmittäessä marja pehmenee eikä kestä esim. kuljetusta hyvin. Kun meillä oli myyntiin marjoja, huomasin että asiakkailla meni enemmän marjakiloja ämpäriin päivällä ja erityisesti helteellä poimittaessa. Myös kannattomina poimittaessa helteellä saattoi paino eroa olla reilusti yli kilokin, sillä astian pohjalla olevat voivat olla jo valmiiksi ”hilloa”.

Silloin kun poimin mansikat kannattomina säilön ne paloiteltuina, jolloin ne vievät pakateessa vähemmän tilaa. Kaadan mansikat isoon astiaan ja pilkon kaikki kerralla isolla veitsellä, jonka jälkeen laitan ne kauhalla pakastepurkkiin tai lusikalla pieneen minigrip pussiin. Muovipussissa marjat vievät vähemmän tilaa myös kuin purkeissa. koska säilön paljon marjoja pitää miettiä tilan käyttöä. Lisäksi pieniin miniminigrip pusseihin säilöttäessä saa pieniä annoksia eikä tarvitse sulattaa kerralla isoa määrää. Minipussiin menee sopivastin n. 100g, joka on hyvä kerta annos vaikkapa aamupuuroon. Silloin kun tarvitsen enemmän otan purkkiin säilöttyjä tai useamman pussin. Meillä syödään marjat yleensä hieman kohmeisina, jolloin ne on parhaimpia.

Joskus teemme mansikoista myös sosetta jos poimittavia marjoja on kerralla paljon. Sosemarjat voi kerätä kantoineen jolloin poiminta on paljon nopeampaa kun ei tarvitse irroittaa kantoja, sillä kannat eivät mene myllyn läpi vaan menevät erilleen. Tällä tavoin saa säilöttyä nopeasti suuren määrän mansikoita. Sosetta on helppo käyttää esim. puuron sekaan tai juoda nektariinin tapaan. Soseesta tulee myös hyvää tasaista hilloa, jossa ei ole ”sattumia”.

Marjojen ravintoarvoja löydät mm. Arktiset aromit sivuilta tai Finelistä

Marjatietoa löytyy myös Hedelmän- ja marjanviljelijöiden liiton sivuilta.

Seuraavassa myös blogijuttujani, jotka voivat myös kiinnostaa…

Mansikkakakku kaloripommi

Mansikat ja räkättientorjuntaa

Tämä juuttu on julkaistu 2016 aiemmassa blogissani ja muokattu 15.7.2018 uudistuvaan blogiini.

MANSIKKAKAKKU kaloripommi

mennessä Outi Kolehmainen | heinä 1, 2018 | Teemat

Mansikkakakku kaloripommi

Mansikkakakku kuuluu usein kesän herkkuihin. Meillä tehdään myös kesän ensimmäisistä mansikoista mansikkakakku. Kakun voi tehdä monella tapaa. Joskus saa herkutellakin, kunhan sitä ei tee joka päivä.

Oletko miettinyt kuinka paljon kesän mansikkakakuissa on kaloreita??

Kuvan kakku on tehty oikeasta kuohukermasta, jossa on kakun kaloreista suurin osa. Alla kuvan kakun aineet ja kalorimäärät.

Kakun ohje:
4 kananmunaa 314kcal
2dl sokeria 690 kcal
2dl vehnäjauhoja 437kcal
1tl vaniljasokeria 12 kcal
1tl leivinjauhetta 9 kcal
8dl kuohukermaa 2720 kcal
1kg Mansikoita 429 kcal
Kostutukseen Cambridge Orange mehujauhe ja vesi ei kaloreita..

KOKONAIS KALORIMÄÄRÄ ON n. 4600 kcal (Erilaisten kermojen kalorimääriä voi katsoa esim. www.fineli.fi)

Kakku oli halkaisijaltaan vain 20cm joten riittää kymmenelle hengelle hyvin mutta jos kunnon herkkusuita niin eipä taida riittää…

Mansikkakakku kaloripommion julkaistu aiemmassa blogissani 2016. Juttu on muokattu nykyiseen blogiini sopivaksi 15.7.2018.

Mansikan poimintaa ja säilöntää