Nakkikeitto, ihan hyvä arkiruoka

mennessä Outi Kolehmainen | joulu 22, 2022 | Teemat

Nakkikeitto, ihan hyvä arkiruoka

Nakkikeitto on hyvä arkiruoka. Aina ruuat eivät tarvitse olla viimeisen päälle terveellistä, kunhan se arjen ruoka on pääsääntöisesti viikkotasolla terveellistä. Tässä jutussa kerron esittelen meidän kaksi erilaista nakkikeittoa. Toinen on muulle perheelle tehtyä ja toinen minulle. Meidän muu porukka on ”hieman” rajoittunut esimerkiksi sipulin käytön suhteen ja minä taasen rakastan sitä. Keitto ei ole mitään ilman sipulia. Siksipä tälläkin kertaa oli kaksi versiota. Toinen sisälsi kasviksista vain porkkanaa ja minun keitossa oli kettojuureksia ja paljon sipulia.

Nakit ja ravitosisältö

Nakkeja on monenlaisia ja tässä keiton nakit. Mitä pakkausmerkinnät kertoo: Näissä nakkeissa on energiaa 285 kcal / 100g. Yhdessä kuvan nakissa on n. 80 kcal.

Nakeissa on rasvaa 26g / 100g josta tyydyttynyttä rasvaa eli kovaa rasvaa on 9,8g / 100g. Joten kovaa rasvaa on melko. Mutta jos muu rasvan laatu on hyvää päivän aikana, niin sinne mahtuu kyllä vähän sitä huonoakin rasvaa. Mutta jos jokaisella aterialla tulee paljon kovaa rasvaa tai viikon jokaisena päivänä, niin silloin kannattaa jo vähän huolestua ja miettiä mitä pitäisi tehdä.

Proteiinia nakeissa on 14g / 100g. Jos se olisi koko lihaa olisi siinä n. 20g / 100g. Jos taas vertaa johonkin toiseen nakkiin, voi proteiinin määrä olla toisessa pienempikin.

Nakeissa on suolaa paljon. Päivittäinen suolan saanti saisi olla korkeintaan 5g /pv ravitsemussuositusten mukaan. Kun keittoon lisätään suolaa vielä muutenkin, tulee suola helposti melko paljon. Yllä ekassa kuvassa on leipää ja juustoa myös, niin niissäkin on usein melko paljon suolaa. Kun lisäät keittoon suolaa mieti minkä verran laitat.

Nakkikeiton minun reseptitällä kertaa

Vettä niin että perunat ja porkkanat peittyy reilusti

Kuorittuja perunoita 500g (76 kcal / 100g) -> 380 kcal

Kuorittuja porkkanoita 200g ( n. 33 kcal / 100g) -> 66 kcal

Täysjyvä makaroneja 100g (360 kcal / 100g raakapaino) -> 360 kcal

8 nakkia -> 220g (285 kval / 100g) -> 627 kcal

Lihaliemikuutio (sisältää suolaa) -> 17 kcal

Mun keitosta unohtui ottaa kuva, joten se puuttuu nyt tästä.

Koko keitto yht. 1450 Kcal. Keitosta tuli n. 6x 3dl annosta jolloin yhdessä annoksessa oli n. 240 kcal. Eli energia tasoltaan tämä nakki keitto ei ole suuri ja vaikka söisi kerralla 2 lautasellista, ei silloinkaan kovin paha.

Mutta sitten ratkaisee se mitä keiton kanssa syö. Ylhäällä kuvassa on runsaskuituista leipää, josta tulee lisää kuitua makaronien, perunan ja porkkanan lisäksi. Käytän täysjyvämakaronia usein keitoissa juuri kuidun takia. Juustoa ja maitoa on kalsiumin lähteeksi. Leivän päällä on kasvimargariinia, missä on hyvää rasvaa yli 1/3 koko rasvan määrästä. Lisäksi leivällä kurkkua, koska keitossa ei ollut puolta koko keiton vihannesten määrästä.

Maito 12dl -> 80 kcal + Leipä 80 kcal + levite 30 kcal + juusto (17%) 30 kcal ja keittoannos 240 kcal -> Koko ruoka annoksen määrä 460 Kcal. Jos syö tällaisen annoksen on se vielä kohtalaisen kevyt ja samalla saa melko terveellisen annoksen, jos ei lasketa kovan rasvan osuutta ja mahdollisesti suolan määrää. Mutta jos ois santsannut keiton, leivä ja maidon toisella kierroksella olisi annos ollut jo melko suuri. Mutta jos on iso mies ei kaksinkertainenkaan annos olisi ollut paha, mutta pienellä naisella on energian kulutus suuri, joten yksi kerta ois riittänyt hyvin.

Minun nakkikeitto

Kasvissuikaleet (sis perunaa ja juureksia) 250g (50 kcal/ 100g) ->125 kcal

2 nakkia 56g -> 160 kcal

Sipuli 150g ( 29 kcal / 100g) -> 43,5 kcal

Puolikas lihaliemikuutio -> n. 8 kcal

koko keitto 336,5 Kcal Josta söin kahtena päivänä l. 1 annos n. 170 kcal. Jos tähän olisi lisännyt leivän ja muuta ylläolevat jutut olisi koko energiamääräksi tullut 390 eli energiamäärä ois tuplaantunut reilusti.

Yhteenvetona vielä, että nakkikeitto sopii hyvin arkiruuaksi, kuten muutkin keitot, kunhan vain lisää mukaan vihanneksia oman maun mukaan…

Mutta tässsäpä pieni matematiikan tunti kaloreista… Ei muuta kuin nakkikeittoa keittämään vielä aatonaattona, ennekuin kinkun syöti alkaa. Jos ottaa pienen annoksen keittoa, menee päivä melkein keventämisen puolelle vaikka on kyse nakkikeitosta… Aiemmissa blogipostauksissani on lisää keittoja ja reseptejä.

Pääset linkeistä katsomaan lisää tämän vuoden ja aiempien viuosien joulukalentereiden luukkuja…

www.outikolehmainen.fi

Jouluruoka kevyttä vai kaloripommeja

mennessä Outi Kolehmainen | joulu 20, 2022 | Teemat

Jouluruokaa kevyttä vai kaloripommeja

Jouluruoka voi olla kevyttä tai kunnon kaloripommi, riippuen miten koostat sen. Perinteiseen joulupöytään kuuluu kasviksia esim. laatikoiden ja rosollin muodossa ja meillä ainakin on siellä myös muitakin kasviksia. Jos lautasella on muutakin, kuin kinkkua tai juustoja yms, niin sillä voi keventää helposti.

Toki sillä on myös merkitystä kuinka monena päivänä syödään niitä raskaampia kermaisia ja voilla höystettyjä juttuja. Mutta joulu on kerran vuodessa ja jokainen voi tehdä omia valintoja mitä lautaselle laittaa.

Olen kerännyt tässä jutussa meidän omia jouluruokajuttuja ja reseptejä enemmän ja vähemmän kaloripitoisista jouluruuista eri vuosien joulukalentereista. Klikkaa linkeistä, niin pääset katsomaan tai käy lukemassa koko kalenterit…

Alkuun voit lukea: Voita ja kermaa sen olla pitää 2020 luukku 7. Voista ja kermasta löytyy lisää kyllä monista muistakin kalenterien luukuista.

Joulupuuro

Mitäpä joulu olisi ilman riisipuuroa ja sekahedelmä soppaa tai luumukiisseliä? Katso 2019 kalenterista luukusta 6 lisää tai muita puurojuttuja artikkeleista Tuorepuuro vai kypsytetty puuro tai talkkunapuuro herkku lapsuusajalta 2021 luukku 5.

Puurojuttuja löytyy myös blogin tarinasta: Puuroa moneen lähöön

Alkukeitto

Meidän jokavuotisiin jouluperinteisiin kuuluu Savuporojuustokeitto, Jota meillä on ollut vuosia jouluaattona. Teen sen omalla reseptilläni ja voit katsoa sen alla olevasta linkistä. Päätä sitten onko se kevyt vai kaloripommi…

* Savuporojuustokeitto 2019 luukku 22.

Laatikot ja juurekset

Jouluruokiin kuuluu perinteisesti useammalla laatikot ja niin meilläkin. Aiemmista kalentereista löytyy artikkelit:

* Porkkanalaatikko meidän tapaan 2019 luukku 7.

* Lanttulaatikko – rakastettu vai vihattu jouluperinne 2019 luukku 2.

* Porkkanapuolukka laatikko 2021 luukku 20.

Tai jos et tykkää laatikoista, voisi uunijuurekset olla silloin mukava vaihtoehto. Meillä on usein ollut niitäkin vaikka laatikoitakin on.

* Uunikasvikset vaihtoehto laatikoille ja rosollille 2019 Luukku 18.

Perunalaatikolle voisi olla vaihtoehto myös:

* Perunamuusi monella tapaa 2022 luukku 18.

* Lohkoperunat helposti ja terveellisesti 2020 luukku 9.

Lisää vihannesten kaloreista löydät:

* Vihannekset – saako niitä syödä vapaasti 2022 luukku 5.

Rosolli ja muut kasvisjutut

Rosolli on perinteinen jouluruoka ja siitä lisää vanhassa jutussa:

* Rosolli tuo joulun 2019 luukku 10.

* Uunikasvikset vaihtoehto laatikoille ja rosollille 2019 Luukku 18.

Meidän joulupöydästä löytyy aina myös tuoreita vihanneksia ja hedelmiä. Niistä voit lukea esim.

* Vihannekset ja hedelmät joulun keventäjät 2019 luukku 14

* Hedelmät vaihtoehto napostelulle 2020 luukku 3.

Muita salaatteja ja kasvisjuttuja

* Perunasalaatti ja muut sörsselisalaatit 2019 luukku 9.

* Kasviskepakot ja pihvit 2020 luukku 10

Jos mieli kuvitus ei riitä ja haluaisit kokeilla jotain uutta kasvisreseptiä, niin kts.

* Reseptejä kasviksista 2021 luukku 21.

Kinkut ja juustot

Joulukinkussa (tuore ennen paistoa) on energiaa n. 150-250 kcal / 100g riippuen kinkun rasvan määrästä. Paistaessa lihasta lähtee nestettä, jolloin kalorimäärä nousee. Kinkkuleikkeleissä on sadan kalorin molemmin puolin / 100g

Lohen energiamäärät vaihtelee sen mukaan mitä alkuperää se on tai miten se on valmistettu. Keskimäärin lohessa on n. 190 kcal / 100g. Vähärasvaisessa kalassa on huomattavasti vähemmän jopa reilusti alle 100 kcal / 100g.

Voit lukea lisää niiden terveellisyydestä yms.:

* Kinkku kalkkuna vai kasvis 2019 luukku 21.

Juustot kuuluvatkin sitten niihin varsinaisiin kaloripommeihin:

* Juuusto se ihana kaloripommi 2019 luukku 8.

Muita meidän joulupöydän lisukkeita

Tässä muutamia minun tekemiäni lisukkeita jouluksi:

* Mustaherukkahyytelöä 2019 13.

* Sipulista meidän jouluspeciaali 2019 20

Jos olet joskus tehnyt paholaisen hilloa, niin tiedät, että se on hieman työläs. Mutta eipä hätää tässä on minun reseptini, jonka pari vuotta sitten kehittelin joulukalenteriin:

* Paholaisen hillo laiskankokin tapaan 2020 luukku 20.

Tässäpä oli pikku katsaus jouluruokiin minun aiemmista julkaisuista. Meidänkään ruoka ei aina ole sitä kaikkein kevyintä, kuten ylläoleva savuporojuustokeitto. Mutta sitä syödään kerran vuoressa, niin se ei haittaa mitä se sisältää. Minun lautasella on aina jouluna kuitenkin paljon kasviksia eri muodoissa, niin varsinaisen joululautanen ei ole hirveän kaloripitoinen. Ainut missä kaloreita on enemmän, on homejuusto. Ilman sitä joulu ei tule.

Nautitaan kuitenkin joulusta ja katotaan ne joulukilot sitten joulun jälkeen, voiko joulua jatkaa vielä uuteen vuoteen tai loppiaiseen, vai oisko aika palata jo arkeen heti Tapaninpäivän jälkeen.

Raahen Cambridge Valmentajan toimistolla on joulukilojen tarkistustalkoot Ti 27.12 klo 12-18, jolloin voi tulla tarkistamaan joulukilot sekä kehonkoostumuksen ilman ajanvarausta. Ne ovat silloin ilmaisia nykyisille, entisille, uusille asiakkaille ja kelle vain!! Terevtuloa!! Laivurinkatu 19.

Kalajoella joulukilojen tarkistustalkoot ovat Ti 3.1 klo 18-20 ilman ajanvarausta, jolloin paikalla on myös minun lisäkseni Kalajoen uusi Cambridge Ohjaaja Veera Tolonen. Tervetuloa sinne myös!! Kalajoentie 6.

Pääset linkeistä katsomaan lisää tämän vuoden ja aiempien viuosien joulukalentereiden luukkuja…

www.outikolehmainen.fi

Perunamuusi monella tapaa

mennessä Outi Kolehmainen | joulu 17, 2022 | Teemat

Perunamuusi monella tapaa

Perunamuusi oli tällä viikolla useamman laihduttaja ja painonhallinta asiakkaani kanssa esillä, kun puhuttiin jouluruuista ja miten kukin sen tekee. Itsellä se ei ennen ollut mitään ilman voita ja kermaa. Kerron tässä tarinassa sitten perunamuusista ja miten sen raaka-aineet vaikuttavat energiamääriin. Teen tässä esimerkin kahdella erilaisella minun reseptillä, tehdystä perunamuusista ja vertailen niitä sitten keskenään.

Perunamuusien raaka-aineet ja kalorit

Perunamuusini sisälsi ENNEN:

1kg kuorittuja perunoita 750 kcal

100g (1dl) kevytmaitoa n. 40 kcal

100g ( 1dl) Kuohukermaa 340 kcal

100g voita 713 kcal

koko muusi yht. 1843 kcal / 1,3kg

NYKYÄÄN muusini sisältää

1kg kuorittuja perunoita 750 kcal

300g (3dl) kevytmaitoa 120 kcal

Koko muusi yht. 870 kcal / 1,3 kg

Voit katsoa lisää ruoka-aineiden energia määriä Finelistä

Annoksen energiamäärät

Perunamuusia 1dl 0n n. 85g ja 100g on n. 1,2dl

Entisessä elämässäni kattilallinen 1,3kg sisälsi siis energiaa 1843 kcal ja nykyään 870 kcal

Jolloin 100g sisälsi ennen 142 kcal ja nykyään 67kcal

Yllä ensimmäisessä kuvassa lautasella on 200g (2,4dl) perunamuusia, jossa on energiaa 134 kcal ja ennen siinä olisi ollut 284 kcal.

Lisäksi annoksessa on kasviksia n. 200g / 60 kcal sekä jauhelihakastiketta 100g / n. 150kcl joten kuvan annos yhteensä 344 kcal.Ennen anoksessa ei olisi ollut vihanneksia tai niitä olisi ollut vähän. Kastiketta ja muusia olisi ollut 2x enemmän, jolloin koko lautasellinen olisi ollut 568 Kcal. Todennäköisesti olisin vielä santsannut lisää ja syönyt ähkyyn itseni. Voit katsoa minun vanhan tarinani, millainen olin ennen kun söin toisella tavalla tehtyä muusia ja kasviksetkin usein unohtuivat lautaselta

Annoskoot kannattaa aina miettiä ja miten käyttää kasviksia. Kasviksilla saakin hyvin kevennettyä aterian energiamääriä, kun laittaa ensin puolet kasviksia ja toiselle puolelle hiilihydraattipitoista perunaa, riisiä tai pastaa ja jotain proteiinipitoista. Monet välttelevät perunaa, mutta se on hyvää perusruokaa, kun ei lotraa siihen kermaa ja voita mielin määrin. Kuten huomasit ei annoksen energiamäärät olleet kovin suuret, kun se oli tehty kevyemmin.

Kts lisää perunasta vaikkapa ruokaviraston sivulta.

Pääset linkeistä katsomaan lisää tämän vuoden ja aiempien viuosien joulukalentereiden luukkuja…

www.outikolehmainen.fi

Aamupala kaloreina

mennessä Outi Kolehmainen | joulu 9, 2022 | Teemat

Aamupala kaloreina

Aamupala kaloreina, miltä se sinulla näyttää? Ammupala voi olla oikein tuhti kunnon energiapommi tai kevyempi, miten jokainen haluaa. Aamupala on tärkeä osa päivän energian ja ravinteiden saantia. Hyvään aamupalaan kuuluu lautasmallin mukaan kasviksia puolet, proteiinia, hyviä rasvoja sekä hiilihydraatteja mielellään täysjyvän muodoissa sekä maitotuotteita tai muita kalsiumin lähteitä.

Tässä tarinassa on keräilty aamupalan osasia viikonlopun hotelliaamupalalta sekä omia koti aamupalojen juttuja ja linkkejä aiempiin aamupalojen esimerkkeihin. Voit laskea itse sitten näiden pohjalta millainen sinun aamupalasi on energiamääriltään eli kaloreiltaan ja samalla miettiä, onko se terveellinen.

Kasvikset

Kasviksia tulisi olla puolet aamupalasta. Vihannekset ovat se kevyin osa joilla voi täyttää lautasen reilusti

Kurkku ja salaatinlehti sisältää reilu 10 kcal /100g

Tomaatti, paprika ja porkkana 20-30 kcal /100g

Lisää vihannesten kaloreista löydät mm. aiemmasta 5. luukusta

Marjoissa energiaa on n. 50 kcal /100g. Tyrni on poikkeus sillä siinä on n. 90 kcal /100g

Hedelmissä energiaa on hieman enemmän kuin marjoissa esim 1 keskikokoinen omena on n. 75 kcal, banaani n. 120 kcal sekä appelsiini n. 98 kcal. Energiamäärät riippuu hieman onko hedelmä kuorittu vai kuorimaton paino. Kts lisää hedelmien kaloreit aiemmasta 2020 luukusta 3. Hedelmät vaihtoehto naposteluun

Lihat, nakit pekoni ja kananmuna

Proteiinit aamupalalla pitävät hyvin nälkää pitkälle päivää. Niissä kannattaa miettiä mitä ottaa, sillä osa on todellisia kaloripommeja riippuen rasvan määrästä. Pekonisiivuja jos otat 10 kpl saat n. 800 kcal ja siihen päälle nakit yms leikkeleet.

Vähärasvaiset leikkeleet n. 100-120 kcal /100g ja (1kpl n. 6-20g)

Meetwursti 372 kcal /100g (1 siivu n. 6g -> 22 kcal)

Nakki 233 kcal / 100 kcal ( keskikokoinen nakki 30g ->70 kcal)

Pekoni, paistettu 474 kcal /100g (1 siivu 17g -> 80kcal)

Kananmuna keitetty 134 kcal /100g (1kpl -> 74 kcal)

Kananmuna paistettu 194 kcal /100g (1kpl -> 107 kcal)

Munakokkeli (kevytmaitoon) 1 dl / 80g 135 kcal

Leivät ja Croisantit

Leipä ja taysjyvätuotteetovat tärkeä osa aamupalaa. Ohuen ohut ruispala on n. 46 kcal /siivu. Tavallisen kokoiset ruispalat, puikulat yms. ovat n. 70-80 kcal/ siivu. Sämpylät voivat olla jopa 150 kcal/ kpl ja juustosämpylä huomattavasti vielä enemmän. Jos leivässä on siemeniä on energiamäärä suurempi tavalliseen siivuun verrattuna siementen rasvan takia.

Karjalanpiirakka keskikokoinen 60g -> 133 kcal, (iso 190 kcal), coktail piirakka 35g -> 94 kcal.

Kroissantit sisältävät paljon rasvaa, jolloin niissä voi olla yhdessä keskikokoisessa yli 200 kcal

Puurot

Puurot ovat hyvä perusruoka aamupalalla. Veteen tehty kaurapuuro siältää energiaa 57 kcal / 1dl / 100g, jolloin lautasellinen puuroa 3dl -> 171 kcal. Se on jo huomattavasti kevyempää syötävää, kuin esim. pekoni tai nakit. Maitoon tehdyissä puuroissa on enemmän energiaa.

Puuron päälle: Voi 10g / 71 kcal (n. ruokalusikallinen)

Hillo 10g / 16 kcal (n. ruokalusikallinen)

Kts. lisää puuroista aiemmista julkaisuista Puuro moneen lähtöön tai aiempien vuosien kalenterijutuista.

Maitotuotteet

Maito on hyvä kalsiumin lähde, ja siksi kannattaisi olla jotain maitotuotetta tai muuta kalsium lisättyä tuotetta aamupalalla esim. soija- ja kauratuotteet. Tuotteen rasvan määrä ratkaiseen energiamäärän ja jogurteissa lisäksi sokerien määrät.

Kevytmaito n. 40 kcal / 1dl

Rasvaton maito n. 30 kcal / 1dl

Jogurtti rasvaton, maustamaton n. 45 kcal/ dl

Jogurtti maustettu rasvaa n. 1-2% n. 70-90 kcal/ 100g

Joissakin bulgarialisissa tai turkkilaisissa 10% jogurteissa voi olla yli 200 kcal /1dl

Juustot 1 siivu 30-60 kcal riippuen rasvan määrästä.

Murot ja myslit

Tavalliset murot n. 50-60 kcal / 1dl (n. 15g)

Myslit tavallinen 158 kcal / 1dl (N. 45g)

Pähkinät ja siemenet n. 500-600kcal /100g (ruokalusikallinen n. 50kcal)

Myslien energiamäärät vaihtelee paljon sen mukaan, onko niissä kuivahedelmiä tai pähkinöitä, mitkä lisäävät paljon energiamääriä.

Mehut

Appelsiini täysmehuissa on n. 48 kcal / 1dl eli lasillisesta mehua saat melkein 100 kcal. joskus illanvieton jälkeen hotelliaamupalalla sitäkin menee helposti monta lasia. Järkevämpi olisi appelsiini syödä kokonaisena hedelmänä, sillä silloin mukana tulisi myös kuituja.

Smoothiet sisältävät myös yhtälailla energiaa, vaikkakin ovat terveellisiä. Niissä on kuitenkin luontaista sokeria ja joskus lisättyäkin., mikä lisää kalorien määrää.

Yllä olevalla ”kevyellä aamupalalla on energiaa reilu 300 kcal + mehu -> n. 400 kcal

Entä kuinkahan paljon yllä ensimmäisessä kuvassa on, kun siinä on myös leipää ja croissantteja.

Mitäpä sinun lautasellasi tai aamupalallasi on vaikkapa hotellireissulla, kun pitää syödä koko rahan edestä, ja jos ne kasvikset ei mahdu millekkään ottamallesi lautaselle, jos sinulla on puurolautanen, leikkelelautanen, jälkiruokalautanen jne jne….ja juomat päälle…. Niin minäkin söin ennen, että napa rutisi ja ähky oli koko päivän. Täytyy tunnustaa, että joskus vieläkin tulee turhan paljon, mutta joskus se on vain kahvi…

Alimmassa kuvassa oli minun sunnuntain aamupala. Lauantaina joinkin vain pelkän kahvin ja vettä ja tutkailin, mitä söisin sitten sunnuntaina. Lauantaina, kun en syönyt hotellin aamupalaa, söin ennen aikaista aamulenkkiä Cambridgen suklaajuoman.

Tässä oli vain suuntaa antavia kalorimääriä, mutta kertovat kuitenkin millaisia energiamääriä helposti tulee. Osa julkaisun kaloreista on otettu finelin sivuilta sekä osa omasta päästä ja aiemmista julkaisuistani.

Lisää aamupaloja löydät viime vuoden kalenterista ja myös aiemmissa kalentereissa.

Pääset linkeistä katsomaan lisää tämän vuoden ja aiempien viuosien joulukalentereiden luukkuja…

Itsenäisyyspäivä ja mietteitä omasta elämästä…

mennessä Outi Kolehmainen | joulu 6, 2022 | Teemat

Itsenäisyyspäivä ja mietteitä omasta elämästä

Itsenäisyyspäivä, millaisia mietteitä se sinussa herättää? Mietin eilen lenkillä, mitä itsenäisyyspäivä merkitsee minulle. Miten Suomen itsenäisyys on vaikuttanut elämääni? Mitkä asiat ovat tärkeitä minulle ja mitä asioita arvostan. Millainen minusta on tullut. Tässäpä muutamia minulle tärkeitä asioita satunnaisessa järjestyksessä….

Perhe

Olen saanut elää rauhallisen ja turvallisen lapsuuden ja nuoruuden pienessä kylässä. Vanhempani olivat maanviljeliötä ja isäni teki lisäksi monenlaisia töitä metsässä. Minulla on yksi sisko, jonka kanssa vietimme lapsuutta välillä tapellen ja välillä hyvässä sovussa leikkien. Lapsuus oli onnellinen ja rauhallinen. Lapsuus juuri siinä perheessä onkin vaikuttanut moneen asiaan myöhemmässä elämässä ja millaisia asioita itse arvostan.

Tapasin mieheni vajaa 30 v. Sittenpä on vietetty rauhallista ja tasaista elämää ilman suurempia riitoja tai muita juttuja. Voin olla onnellinen tästä rauhallisesta kotielämästä, joka ei kaikille ole itsestään selvyys.

Lapsen saaminen ei aina ole myöskään aina itsestään selvyys, eikä se ollut meilläkään. Kymmenen vuotta odotettiin ja nyt meillä on ollut jo 14 vuotta Maija. Toiveet on meillä Suomessa mahdollista toteuttaa…ainakin meidän kohdalla, onneksi.

Ruoka

Suomalainen ruoka on puhdasta ja monipuolista. Suomen maanviljelijät kautta aikojen ovat tehneet ison työn huolehtiessaan meidän ravinnonsaannista. Itse suosin kotimaista ja mielellään myös lähellä tuotettua ruokaa. Ostan aina suomalaista alkuperää olevia kasviksia, sillä tiedän aiemman hortonomi ammattinikin puolesta, että niitä on turvallista käyttää jo suomen tiukkojen lainsäädännön ja valvonta yms. asioiden takia.

Meillä ei saa käyttää torjunta-aineita miten sattuu, vaan nekin on tiukasti säänneltyjä. Suomalainen ruoka onkin monesti turvallisempaa, kuin ulkomainen ”luomutuote”. Meillä ei ole samoja hankalia tuholaisia, kuin lämpimissä maissa, jolloin myöskään torjunta-aineiden tarve ei ole niin suuri. Myös mm. kasvihunevihannesten torjunta hoidetaan nykyään suurelta osin biologisesti ilman torjunta-aineita.

Eläinten kasvatus on myöskin Suomessa hyvin säänneltyä ja vastuulliset tuottajat huolehtivat eläinten hyvinvoinnista. Liha ja maitotuotteet ovat myös takuulla turvallisia käyttää, jotka niitä käyttävät.

Suomen ruuan lisäaineiden käyttö on myöskin tarkkaan säänneltyä. Lisäaineet ovat myös monesti tärkeitä tuotteiden säilyvyyden kannalta, mutta ne mitä käytetään pitää olla turvallisia meille. Jos katsoo E -koodeja tarkemmin, on osa niistäkin luonnon aineita.

Toivottavasti saamme pitää kotimaisen ruuan myös jatkossa ja osaamme arvostaa sitä riittävästi, että maanviljelijät voivat tuottaa myös sitä.

Suomen puhtaat marjat

Suomalaiset marja ovat meidän superfoodeja. Meidän ei tarvitse saada niitä ulkolaisista kaikenmaailman marjoista yms. Mennään metsään poimimaan puolukoita, mustikoita yms. tai jos ei päästä metsään kaupoista löytyy kotimaisia marjoja kyllä joka lähtöön. Ihan samoin kuin muutkin kasvikset suomalaiset marjat ovat myös terveellinen ja turvallinen vaihtoehto esimerkiksi ulkolaisiin hedelmiin tai marjoihin verrattuna. Meillä marjoja ei tarvitse poimia vilkasliikenteisten teiden varrelta tai saastuneilta alueilta. Meillä on puhdasta luontoa ja takuulla meidän luonnon marjat ovat puhtaampia, kun ulkolaiset vaikkapa keski euroopassa kasvaneet ”superfoodit.

Itse olen aina ollut kiinnostunut ja käytänkin marjoja paljon. Lapsuudessani saimme siskoni kanssa 4h mansikka palstan ja siitä myös vanhempani lisäsivät marjanviljelyä. Meillä viljeltiinkin aikoinaan kolmisenkymmentä vuotta mansikoita ja välillä muitakin marjoja. Nyt vanhemmillani ja itsellä onkin niitä hyvin omiksi tarpeiksi. Pomin myös marjoja aina metsästäkin kuten isänikin on tehnyt aina.

Luonto

Luonnon seuraaminen on minulle ollut tärkeää jo lapsesta lähtien. Suomessa on hienoja maisemia ja paikkoja, joissa on mukava liikkua. Suomen kasvisto on monimuotoista. Kun vain katselee vaikkapa pihapiirin tai lähialueen luontoa, löytyy monennäköistä kasvia, kukkia ja pikkupörrääjää puhumattakaan linnuista ja muista eläimistä. Joskus kannattaa otta suurennuslasi ja katsoa pieniä kasveja isonnettuna. Sieltäkin löytyy vaikka mitä nähtävää. Kun liikun ulkona räpsin usein myös valokuvia jutuista, jotka ovat mielestäni hienoja. Pelkkä voikukkakin, joka on oikeastaan monen inhoama rikkaruoho on kaunis. Ja kun katsoo sitä tarkemmin, niin siinä on monta hienoa yksityiskohtaa.

Metsä

Isäni on ollut aina innokas metsässä liikkuja ja tehnyt metsätöitä paljon, joskin nyt kunnon heikentyessä on pystynyt vähemmän siellä liikkumaan. Kuten isänikin olen itsekkin liikkunut metsässä paljon. Suomen metsät onkin meidän aarre verrattuna moneen maahan, joissa ei puustoa ole juuri ollenkaan. Nautin aina metsän rauhasta.

Kävin aikoinaan metsäkoulua vuoden, mutta kun en päässyt opistoon, jäi se ala. Vaikkakin varsinainen ammattinikin liittyi aikoinaan kasveihin, sillä minusta tuli hortonomi ja puutarhaopettaja.

Saimme muutama vuosi sitten siskoni kanssa vanhemmiltamme metsää ja nyt olemme opetelleet hoitamaan niitä isämme opastuksella. Tänä kesänä en valitettavasti päässyt jalka ongelmani takia metsän harvennus hommiin, mutta eiköhän ne odota ensi kevääseen ja sitten taas jatketaan niitäkin juttuja. Siellä näkee hyvin oman työn jäljen. Maijallakin on oma palstansa ja senkin hoitotöitä on odottamassa ensikesää. Toivottavasti Maijakin innostuu jossain vaiheessa metsäjutuista, kun aikuistuu.

Työ ja yrittäjyys

Olen perinnyt vanhemmiltani yrittäjyys ajattelun ja nyt olenkin ollut yrittäjänä vajaa yhdeksän vuotta toimiessani Cambridge Valmentajana. Miehelläni on myös taksi yritys.

Yrittäjänä ja valmentajana toimiminen on juuri sitä mitä haluan tehdä. Meillä on Suomessa hyvä olla yriitäjänä. Meillä on monia mahdollisuuksia toimia yrittäjänä. Itse nautin siitä, kun saan päättää mitä ja milloin teen. voin suunnitella työpäiväni sellaiseksi kuin haluan. Varaan aamuun omaa aikaa käydä lenkkeilemässä ja voin myös lähteä töihin Maijan koulupäivän mukaan.

Aiemmin, kun olin puutarhaopettajana oli päivät muiden suunnittelemia, enkä voinut päättää milloin pidin vapaata tai kuinka paljon teen työtä. Nyt nautin tästä yrittäjyyden tuomasta vapaudesta.

Tietysti Valmentajan työ on minulle myös tärkeää, sillä saan olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä ja auttaa heitä mm. saamaan jaksamista lisää. Eikä aiemmista puutarha-alan tai erityisopettajan opinnoista sekä työkokemuksista ole tässäkään alassa haitta.

Terveys

Olen iloinen, kun olen saanut elää melko terveenä elämäni. Viime keväänä, kun nyrjäytin nilkkani ja pari luuta meni säärestä poikki, oli ilo huomata, miten meidän terveydenhoito toimii. Onneksi pääsin heti avuliaan koulukuskin avulla lämpimään autoon odottamaan ambulanssia joka tulikin melko nopeasti. Siitäpä matka jatkuikin osaavissa käsissä heti röntgeniin ja pikaisesti nilkan ja luiden paikalleen vedon jälkeen Ouluun jatkohoitoihin, seuraavan päivän leikkaukseen ja muihin jatkojuttuihin. Kipsien vaihdot välillä ja jatkoseurannat, kuntoutukset yms kaikki toimi hienosti. Apua sai heti, kun tarvitsi ja henkilökunta oli osaavaa ja mukavaa. Meidän terveydenhoito on kyllä huippua Suomessa.

Liikkuminen

Aloitin lapsena suunnistamisen ollessani toisella luokalla. Vuosia suunistin kilpaa, mutta se jäis sitten lähtiessäni muille paikkakunnille opiskelemaan. Samalla jäi myös lenkkeilykin satunnaikseksi useiksi vuosiksi. Vanhempana aloin liikkumaan jälleen enempikin ja ennen Maijan syntymää sain juostua jo yhden maratoninkin. Välillä sitten oli kaikenlaista ja toinen maratoni on siirtynyt ja siirtynyt. Enään en myöskään haaveile maratoneista asfaltilla, vaan polkujuoksu on se minun juttuni nykyään.

Lenkkeily on kuitenkin minun se henkireikä, josta saan lisää virtaa ja lenkeillä mietinkin sitten mitä milloinkin. En kuuntele musiikkia tai äänikirjoja koskaan siellä. Nautin vain luonnon äänistä ja omaista ajatuksistani liikkuessani. Viime kevään jalka ongelman jälkeen on osannut arvostaa liikkumista entistä enemmän. Kun katsoin ikkunasta pääsiäisenä aurinkoisia kevätkelejä, harmitti, kun ei päässyt kestohangille. Sitten, kun kesän aikana pääsi pidentään lenkkejä ja vauhtiakin sai lisää, oon nauttinut lenkkeilystä entistä enemmän. Onneksi Suomessa riittää lenkkimaastoja joka lähtöön. Ei tarvitse liikkua vain asfaltilla, kun sulan maan aikana polkuja ja metsää riittää vaikka kuin paljon. Talvellakin maastoja löytyy, jos vain haluaa.

Nykyään haaveina ei ole ulkomaille matkustaminen, vaan päästä näkemään erilaisia polkuja ja maastoja pitkin Suomea, polkujuoksutapahtumia unohtamatta. Olenkin viimevuosina käynyt monet paikat pohjoisessa ja vallattavia tuntureita ja mäkejä riittääkin, niinkauan, kuin voin vaan kulkea niissä.

Omasta kunnosta kannattaa todellakin pitää huolta, kun ikää tulee pysyy oma toimintakyky pitempään hyvänä, kuten isällänikin.

Ja enköhän minä lähde tänään itsenäisyyspäivänäkin metsään lenkille…

Koti ja ystävät

Asumme pienellä Kopsan kylällä. Sama kylä, jossa olen asunut lapsuuteni. Täällä on rauhallista, eikä tarvitse ajatella mitä naapurit sanoo jos jotain tekee. Talo rakennettiin reilu 20v sitten ja hyvin olemme viihtyneet, en voisi kuvitella muuttavani muualle. Vuosien saatossa pihapiiristämme on muotoutunut viihtyisä meidän kotipaikka.

Minulla on muutama hyvä ystävä joiden kanssa olen tekemisissä. Helenan kanssa olemme jopa lähes päivittäin yhteyksissä ja muutaman ystävän kanssa enemmän ja vähemmän riippuen kaikkien elämäntilanteista. Saan olla onnellinen, että ystäviäkin on tälläkin hetkellä.

Savusauna

Savusauna ja suomalaisuus. Mikä olisikaan parempaa. Meillä savusauna on tärkeä osa elämää ja paras paikka kotipihallamme. Siirsimme aikoinaan talomme rakentamisen jälkeen vanhempieni savusaunan meidän joenrantaan. Samassa saunassa olen lapsuudessakin käynyt, kun muuta pesupaikkaa ei silloin alle kouluikäisenä ollut. Sauna oli vuosia käyttämättä, kunnes siirsimme sen meille, ennenkuin edes teimme autotallin. Koimme, että savusauna on tärkeämpi kuin autotalli. No autotallikin tuli sitten aikanaan, vaikka siinä menikin vähän pitempään.

Savusaunan lämmössä mieli rentoutuu. Lämmitämme saunan tietysti joulunakin useampana päivänä ja saunojiakin voi tänäkin vuonna olla useampiakin….

HYVÄÄ ja rauhallista ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!!

Lisää minun aiemmista vaiheistani voit lukea vaikkapa omasta vanhasta tarinastani.

Pääset linkeistä katsomaan lisää tämän vuoden ja aiempien viuosien joulukalentereiden luukkuja…

« Vanhemmat merkinnät